Finnish Law
Yhdistyslaki
Date: Thu, 20 May 1993 12:42:58 +0300 (EET DST)
From: MARJANEN@hylkn1.Helsinki.FI
To: MARJANEN@hylkn1.Helsinki.FI,
Asetus- ja lakitekstit
Cc: jkp@cs.hut.fi
Reply-To: MARJANEN@hylkn1.Helsinki.FI,
Asetus- ja lakitekstit
X-Portacom: com.cc.Helsinki.FI
X-Charset: ISO_8859-1
Subject: YHDISTYSLAKI (503/89, 1614/92), 1 - 18 #
Mime-Version: 1.0
Content-Type: Text/Plain; charset=Iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
Yhdistyslaki
============
N:o 503/89
Annettu Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1989
Hallituksen esitys 64/88
Lakivaliok. miet. 15/88
Suuren valiok. miet. 1/89
MUUTOS: 1614/92 (10 #, 11 #)
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 luku. Yleisiä säännöksiä
--------------------------
1 #
Soveltamisala
Yhdistyksen saa perustaa aatteellisen tarkoituksen yhteistä
toteuttamista varten. Tarkoitus ei saa olla lain tai hyvien
tapojen vastainen. Yhdistykseen sovelletaan tätä lakia.
2 #
Soveltamisalan rajoitukset
Tämä laki ei koske yhteisöä, jonka tarkoituksena on voiton tai
muun välittömän taloudellisen edun hankkiminen siihen osalliselle
taikka jonka tarkoitus tai toiminnan laatu muuten on pääasiassa
taloudellinen.
Yhteisöön, joka on lailla tai asetuksella järjestetty erityistä
tarkoitusta varten, tätä lakia sovelletaan vain sikäli kuin niin
on erikseen säädetty.
Uskonnollisista yhdyskunnista on voimassa, mitä niistä on
erikseen säädetty.
3 #
Kielletyt yhdistykset
Yhdistys, joka on katsottava jäseniltä vaadittavan kuuliaisuuden
ja joukkomuodostelmiin tai ryhmityksiin jakautumisen perusteella
taikka aseellisen varustautumisen vuoksi kokonaan tai osittain
sotilaalliseen tapaan järjestetyksi, on kielletty.
4 #
Luvanvaraiset yhdistykset
Yhdistystä, jonka toimintaan kuuluu harjoituttaminen ampuma-
aseiden käyttöön ja joka ei ole yksinomaan metsästystä varten, ei
saa perustaa ilman lääninhallituksen lupaa.
5 #
Taloudellinen toiminta
Yhdistys saa harjoittaa vain sellaista elinkeinoa tai
ansiotoimintaa, josta on määrätty sen säännöissä tai joka muutoin
välittömästi liittyy sen tarkoituksen toteuttamiseen taikka jota
on pidettävä taloudellisesti vähäarvoisena.
6#
Rekisteröinnin oikeusvaikutukset
Yhdistys voi hankkia oikeuksia ja tehdä sitoumuksia sekä olla
asianosaisena tuomioistuimessa ja muun viranomaisen luona, jos
se on rekisteröity siten kuin tässä laissa säädetään.
Rekisteröidyn yhdistyksen jäsenet eivät vastaa henkilökohtaisesti
yhdistyksen velvoitteista.
2 luku. Yhdistyksen perustaminen
--------------------------------
7 #
Perustamiskirja
Yhdistyksen perustamisesta on tehtävä perustamiskirja, johon on
liitettävä yhdistykselle laaditut säännöt. Perustamiskirja on
päivättävä ja vähintään kolmen yhdistyksen jäseneksi liittyvän
allekirjoitettava. Perustajana olevan luonnollisen henkilön tulee
olla 15 vuotta täyttänyt.
8 #
Säännöt
Säännöissä on mainittava:
1) yhdistyksen nimi;
2) yhdistyksen kotipaikkana oleva Suomen kunta;
3) yhdistyksen tarkoitus ja toimintamuodot;
4) jäsenen velvollisuudesta suorittaa yhdistykselle jäsenmaksuja
ja muita maksuja;
5) yhdistyksen hallituksen jäsenten ja yhdistyksen
tilintarkastajien lukumäärä tai vähimmäis- ja enimmäismäärä sekä
toimikausi
6) yhdistyksen tilikausi;
7) milloin yhdistyksen hallitus ja tilintarkastajat valitaan,
tilinpäätös vahvistetaan ja vastuuvapaudesta päätetään;
8) miten ja missä ajassa yhdistyksen kokous on kutsuttava koolle;
sekä
9) miten yhdistyksen varat on käytettävä, jos yhdistys purkautuu
tai lakkautetaan.
9 #
Kaksikielisyys, yhdistyksen nimi
Yhdistyksen säännöissä voidaan määrätä, että yhdistys on sekä
suomen- että ruotsinkielinen. Tällainen yhdistys voidaan 51 #:ssä
säädetyin edellytyksin merkitä rekisteriin kaksikielisenä.
Sen lisäksi, mitä 1 momentista seuraa kaikkien yhdistysten
säännöissä voidaan määrätä, että yhdistyksellä on suomenkielinen,
ruotsinkielinen ja saamenkielinen nimi taikka nimi kahdella
mainituista kielistä, jolloin mitä tahansa asianomaisista nimistä
voidaan käyttää yhdistyksen nimenä.
3 luku. Jäsenyys
-----------------
10 #
Jäsenet
Yhdistyksen jäsenenä voi olla yksityinen henkilö, yhteisö ja
säätiö.
Jos yhdistyksen varsinaisena tarkoituksena on vaikuttaa
valtiollisiin asioihin, saavat yhdistyksen jäseninä olla vain
Suomen kansalaiset, sellaiset muun pohjoismaan kansalaiset,
joilla on kotipaikka Suomessa, sekä sellaiset yhdistykset, joissa
tai joihin suoraan tai välillisesti kuuluvissa yhdistyksissä on
jäseninä vain edellä mainittuja yksityisiä henkilöitä
<3 mom. kumottu, 1614/92>
11 #
Jäsenluettelo
Yhdistyksen jäsenistä on hallituksen pidettävä luetteloa.
Luetteloon on merkittävä kunkin jäsenen täydellinen nimi ja
kotipaikka.
Yhdistyksen jäsenelle on pyydettäessä varattava tilaisuus
tutustua 1 momentissa tarkoitettuihin tietoihin. Jäsenluettelossa
olevien tietojen luovuttamisesta muutoin säädetään
henkilörekisterilaissa (471/87). Luovuttamisesta voi päättää
yhdistyksen hallitus.
12 #
Jäseneksi liittyminen
Sen, joka tahtoo liittyä yhdistyksen jäseneksi, on ilmoitettava
aikomuksestaan yhdistykselle. Jäseneksi hyväksymisestä päättää
hallitus, jollei säännöissä ole toisin määrätty.
13 #
Yhdistyksestä eroaminen
Jäsenellä on oikeus milloin tahansa erota yhdistyksestä
ilmoittamalla siitä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle tai
sen puheenjohtajalle. Jäsen voi myös erota ilmoittamalla siitä
yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. Säännöissä
voidaan määrätä, että eroaminen tulee voimaan vasta määrätyn ajan
kuluttua eroamisilmoituksen tekemisestä. Aikaa ei saa määrätä
yhtä vuotta pitemmäksi.
14 #
Yhdistyksestä erottaminen
Yhdistys voi erottaa jäsenen säännöissä mainitulla
erottamisperusteella. Yhdistyksellä on kuitenkin aina oikeus
erottamiseen, jos jäsen:
1) on jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on
yhdistykseen liittymällä sitoutunut;
2) on menettelyllään yhdistyksessä taisen ulkopuolella
huomattavasti vahingoittanut yhdistystä; tai
3) ei enää täytä laissa tai yhdistyksen säännöissä mainittuja
jäsenyyden ehtoja.
15 #
Erottamismenettely
Jäsenen erottamisesta päättää yhdistys kokouksessaan, jollei
säännöissä ole toisin määrätty. Päätöksessä on mainittava
erottamisen syy. Jäsen ei ole yhdistyksen kokouksessa esteellinen
äänestämään itseään koskevasta erottamisasiasta.
Ennen päätöksen tekemistä asianomaiselle jäsenelle on varattava
tilaisuus selityksen antamiseen asiassa paitsi milloin
erottamisen syynä on jäsenmaksun maksamatta jättäminen. Jos
erottamisesta sääntöjen mukaan päättää hallitus, voidaan
säännöissä määrätä, että jäsenellä on oikeus saattaa erottaminen
säännöissä määrätyssä ajassa yhdistyksen kokouksen
ratkaistavaksi.
Säännöissä voidaan määrätä, että yhdistys voi katsoa jäsenen
eronneeksi yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt jäsenmaksunsa
säännöissä määrätyn ajan maksamatta.
4 luku. Päätösvalta
--------------------
16 #
Päätösvallan käyttäjät
Päätösvalta yhdistyksessä kuuluu sen jäsenille. Säännöissä
voidaan kuitenkin säädetyllä tavalla määrätä, että päätösvaltaa
käyttävät:
1) yhdistyksen valtuutetut; ja
2) yhdistyksessä sekä siihen suoraan tai välillisesti kuuluvissa
yhdistyksissä jäseninä olevat henkilöt liittoäänestyksessä.
17 #
Jäsenten päätösvalta
Jäsenet käyttävät päätösvaltaansa yhdistyksen kokouksessa.
Säännöissä voidaan määrätä, että jäsenet käyttävät säännöissä
erikseen mainituissa asioissa päätösvaltaansa erillisissä
äänestystilaisuuksissa tai postitse.
18 #
Valtuutettujen päätösvalta
Jos päätösvaltaa annetaan valtuutetuille, säännöissä on
mainittava valtuutettujen lukumäärä tai sen määräytymistapa sekä
toimikausi, valitsemistapa ja tehtävät.
Säännöissä voidaan myös määrätä, että valtuutettujen paikat tai
osa niistä on jaettava yhdistyksen jäsenten tai näiden
muodostamien ryhmien kesken säännöissä mainituilla perusteilla.
Tällöin voidaan myös määrätä, että valtuutetut on valittava
asianomaisten jäsenten tai ryhmien asettamista ehdokkaista. Jos
joku on laiminlyönyt ehdokkaitten asettamisen, voidaan
valtuutetut valita muiden asettamista ehdokkaista.
Valtuutetut käyttävät päätösvaltaansa kokouksessa.
Date: Thu, 20 May 1993 13:53:37 +0300 (EET DST)
From: MARJANEN@hylkn1.Helsinki.FI
To: MARJANEN@hylkn1.Helsinki.FI,
Asetus- ja lakitekstit
Cc: jkp@cs.hut.fi
Reply-To: MARJANEN@hylkn1.Helsinki.FI,
Asetus- ja lakitekstit
X-Portacom: com.cc.Helsinki.FI
X-Charset: ISO_8859-1
Subject: Yhdistyslaki, 2. osa (19 - 39 #)
Mime-Version: 1.0
Content-Type: Text/Plain; charset=Iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
19 #
Liittoäänestys
Päätösvaltaa voidaan säännöissä määrätä käytettäväksi
liittoäänestyksessä sellaisessa yhdistyksessä, jonka jäseninä
sääntöjen mukaan on vain yhdistyksiä tai yhdistyksiä ja
yksityisiä henkilöitä. Säännöissä on mainittava missä asioissa
tai millä edellytyksillä päätösvaltaa käytetään
liittoäänestyksessä. Liittoäänestys toimitetaan erillisissä
äänestystilaisuuksissa tai postitse.
5 luku. Päätöksenteko
----------------------
20 #
Yhdistyksen kokous
Yhdistyksen kokous on pidettävä säännöissä määrättynä aikana. Jos
sitä ei ole kutsuttu koolle, on jokaisella yhdistyksen jäsenellä
oikeus vaatia kokouksen pitämistä.
Yhdistyksen ylimääräinen kokous on pidettävä, kun yhdistyksen
kokous niin päättää tai hallitus katsoo siihen olevan aihetta
taikka vähintään yksi kymmenesosa yhdistyksen äänioikeutetuista
jäsenistä sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten vaatii. Jos
yhdistyksen jäseninä sääntöjen mukaan voi olla vain yhdistyksiä
tai yhdistyksiä ja yksityisiä henkilöitä, voidaan säännöissä
määrätä, että vähemmistö, joka voi vaatia ylimääräisen kokouksen
pitämistä, on pienempi tai suurempi kuin yksi kymmenesosa. Muun
yhdistyksen säännöissä voidaan määrätä vain pienemmästä
vähemmistöstä.
Vaatimus kokouksen pitämisestä on esitettävä kirjallisesti
yhdistyksen hallitukselle. Hallituksen on viipymättä vaatimuksen
saatuaan kutsuttava kokous koolle. Jollei kokousta ole kutsuttu
koolle tai vaatimusta ole voitu esittää hallitukselle,
lääninhallituksen tulee kokouksen pitämistä vaatineen jäsenen
hakemuksesta oikeuttaa hakija kutsumaan kokous koolle yhdistyksen
kustannuksella tai velvoittaa hallitus siihen sakon uhalla.
21 #
Valtuutettujen kokous
Mitä tässä laissa säädetään yhdistyksen kokouksesta, koskee
soveltuvin osin myös valtuutettujen kokousta. Valtuutettujen
ylimääräinen kokous on kuitenkin pidettävä vain, kun valtuutetut
niin päättävät tai hallitus katsoo siihen olevan aihetta taikka
20 #:n 2 momentissa mainittu määrä valtuutettuja sitä
ilmoittamansa asian käsittelyä varten vaatii.
22 #
Muun päätöksenteon järjestäminen
Jos säännöissä mainittu asia on yhdistyksessä päätettävä
määrättynä aikana erillisissä äänestystilaisuuksissa tai postitse
eikä näin ole menetelty, on yhdistyksen jäsenellä oikeus
kirjallisesti vaatia hallitukselta tällaisen päätöksenteon
järjestämistä. Jollei hallitus vaatimuksesta huolimatta ole
järjestänyt päätöksentekoa tai vaatimusta ole voitu esittää
hallitukselle, lääninhallituksen tulee päätöksenteon
järjestämistä vaatineen jäsenen hakemuksesta oikeuttaa hakija
järjestämään äänestystilaisuus tai postiäänestys yhdistyksen
kustannuksella tai velvoittaa hallitus siihen sakon uhalla.
23 #
Kokouksessa päätettävät asiat
Yhdistyksen, tai jos säännöissä on niin määrätty, valtuutettujen
kokouksessa on päätettävä
1) yhdistyksen sääntöjen muuttamisesta;
2) kiinteistön luovuttamisesta tai kiinnittämisestä taikka
yhdistyksen toiminnan kannalta huomattavan muun omaisuuden
luovuttamisesta;
3) 30 #:ssä tarkoitetusta äänestys- ja vaalijärjestyksestä;
4) hallituksen tai sen jäsenen taikka tilintarkastajan
valitsemisesta tai erottamisesta;
5) tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden
myöntämisestä; sekä
6) yhdistyksen purkamisesta.
Säännöissä voidaan määrätä, että hallitus voi päättää yhdistyksen
omaisuuden myymisestä, vaihtamisesta ja kiinnittämisestä.
24 #
Kokouskutsu
Yhdistyksen kokous on kutsuttava koolle siten kuin säännöissä on
määrätty. Kokouskutsussa on mainittava kokouksen aika ja paikka.
Päätöstä 23 #:ssä mainitussa ja muussa siihen verrattavassa
asiassa ei kokouksessa saa tehdä, ellei asiaa ole mainittu
kokouskutsussa.
25 #
Jäsenen äänioikeus
Jollei säännöissä ole toisin määrätty, jokaisella 15 vuotta
täyttäneellä jäsenellä on äänioikeus ja jokaisella
äänioikeutetulla yksi ääni. Yksityinen henkilö ei voi käyttää
äänioikeuttaan asiamiehen välityksellä, ellei säännöissä ole niin
määrätty.
Säännöissä voidaan määrätä, että määrätyn ajan jäsenmaksunsa
maksamisen laiminlyönyt ei saa käyttää äänioikeuttaan. Säännöissä
voidaan määrätä, että voidakseen käyttää kokouksessa äänioikeutta
jäsenen on ilmoitettava osallistumisestaan kokoukseen etukäteen
yhdistykselle viimeistään kokouskutsussa mainittuun päivään
mennessä.
26 #
Esteellisyys yhdistyksen kokouksessa
Jäsen ei saa yhdistyksen kokouksessa äänestää eikä tehdä
päätösehdotuksia päätettäessä hänen ja yhdistyksen välisestä
sopimuksesta tai muusta asiasta, jossa hänen yksityinen etunsa on
ristiriidassa yhdistyksen edun kanssa.
Hallituksen jäsen tai muu, jolle on uskottu yhdistyksen
hallintoon kuuluva tehtävä, ei saa äänestää päätettäessä
tilintarkastajan valitsemisesta tai erottamisesta, tilinpäätöksen
vahvistamisesta taikka vastuuvapauden myöntämisestä, kun asia
koskee hallintoa, josta hän on vastuussa.
Mitä 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen henkilöiden
esteellisyydestä on säädetty, koskee myös heidän asiamiestään tai
edustajaansa.
27 #
Päätöksentekojärjestys
Yhdistyksen päätökseksi tulee, jollei sään- nöissä ole toisin
määrätty:
1) se mielipide, jota on kannattanut yli puolet äänestyksessä
annetuista äänistä;
2) äänten mennessä tasan se mielipide, jota kokouksen
puheenjohtaja ilmoittaa kannattavansa, tai, jos päätös tehdään
erillisissä äänestystilaisuuksissa tai postitse, arvalla
ratkaistava tulos; sekä
3) sääntöjen muuttamista, yhdistyksen purkamista tai yhdistyksen
omaisuuden pääosan luovuttamista koskevassa asiassa se mielipide,
jota on kannattanut vähintään kolme neljäsosaa äänestyksessä
annetuista äänistä.
Päätös sääntöjen muuttamisesta 17 #:n 2 momentissa tai 19 #:n 1
momentissa tarkoitetulla tavalla taikka siten, että
enemmistövaalitapa korvataan suhteellisella vaalitavalla, on
kuitenkin pätevä, jos päätöstä on kannattanut yli puolet
äänestyksessä annetuista äänistä ja se muutoin on tehty siten
kuin sääntöjen muuttamisesta on säädetty tai määrätty.
Sen estämättä mitä jäljempänä säädetään päätöksen
mitättömyydestä, on päätös sääntöjen muuttamisesta, joka koskee
vaalin toimittamistapaa, jäsenen äänimäärää, toimielimen
kokoonpanoa taikka jäsenen maksuvelvollisuutta, pätevä, vaikka
muutos johtaisi jäsenelle säännöissä taatun erityisen edun tai
jäsenten yhdenvertaisuuden loukkaamiseen, jos päätös on tehty
siten kuin 1 momentin 3 kohdassa tai 2 momentissa tarkoitetussa
tapauksessa sanotussa momentissa on säädetty.
Jos yhdistys sääntöjensä mukaan kuuluu toiseen yhdistykseen,
voidaan säännöissä määrätä, että niiden muuttamiseen vaaditaan
myös sen yhdistyksen hyväksyminen, johon yhdistys suoraan tai
välillisesti kuuluu.
28 #
Vaalit
Kokouksessa toimitettavassa vaalissa noudatetaan
enemmistövaalitapaa, jollei henkilövalinta tapahdu yksimielisesti
tai jollei säännöissä ole toisin määrätty. Erillisissä
äänestystilaisuuksissa tai postitse toimitettavassa vaalissa
noudatetaan suhteellista vaalitapaa, jollei säännöissä ole toisin
määrätty. Kaikille päätösvallan käyttöön oikeutetuille on
turvattava oikeus osallistua ehdokkaiden asettamiseen vaalia
varten.
29 #
Vaalien toimittaminen
Enemmistövaalitapaa käytettäessä tulevat valituiksi eniten ääniä
saaneet, jollei säännöissä ole vaadittavasta enemmistöstä muuta
määrätty.
Jos vaali lain tai sääntöjen mukaan on toimitettava suhteellisena
vaalina, säännöissä on määrättävä, miten vaali tällöin
toimitetaan. Suhteellinen vaali voidaan säännöissä määrätä
toimitettavaksi:
1) ehdokaslistoja käyttäen siten, että kukin ääni annetaan
ehdokaslistalle kokonaisuudessaan, jolloin kullakin
ehdokaslistalla ensimmäisenä oleva saa vertausluvukseen
ehdokaslistan saaman koko äänimäärän, toisena oleva puolet
äänimäärästä, kolmantena oleva yhden kolmasosan äänimäärästä ja
niin edelleen ja valituiksi tulevat määräytyvät ehdokkaiden
vertauslukujen mukaisessa järjestyksessä;
2) ehdokaslistoja käyttäen, mutta siten, että kukin ääni annetaan
jollekin ehdokaslistassa olevalle ehdokkaalle, jolloin kullakin
ehdokaslistalla ääniä eniten saanut saa vertausluvukseen
ehdokaslistan saaman koko äänimäärän toisena oleva puolet
äänimäärästä, kolmantena oleva yhden kolmasosan äänimäärästä ja
niin edelleen ja valituiksi tulevat määräytyvät ehdokkaiden
vertauslukujen mukaisessa järjestyksessä;
3) ehdokaslistoja käyttämättä siten, että vaalissa jokainen
annettu ääni jaetaan vaalilippuun merkittyjen ehdokkaiden kesken
ensimmäisenä olevan ehdokkaan saadessa yhden äänen, toisena
olevan puoli ääntä, kolmantena olevan yhden kolmasosan ääntä ja
niin edelleen ja valituiksi tulevat määräytyvät ehdokkaiden
saamien äänien mukaisessa järjestyksessä; sekä
4) muulla säännöissä määrätyllä tavalla. Suhteellinen vaali
toimitetaan suljetuin lipuin. Tasatulos vaalissa ratkaistaan
arvalla.
30 #
äänestys- ja vaalijärjestys
Jos yhdistyksen päätösvaltaa käytetään erillisissä
äänestystilaisuuksissa tai postitse, yhdistyksen on hyväksyttävä
tätä varten äänestys- ja vaalijärjestys, johon on otettava
tarvittavat äänestystä ja vaalia koskevat tämän lain säännöksiä
ja yhdistyksen sääntöjä täydentävät määräykset.
31 #
Pöytäkirjan laatiminen
Kokouksen puheenjohtajan on huolehdittava siitä, että kokouksessa
tehdyistä päätöksistä laaditaan pöytäkirja. Pöytäkirja on
kokouksen puheenjohtajan allekirjoitettava sekä vähintään kahden
kokouksessa sitä varten valitun henkilön tarkastettava tai
yhdistyksen itsensä hyväksyttävä.
Jos päätösvaltaa on käytetty erillisissä äänestystilaisuuksissa
tai postitse, yhdistyksen hallituksen on huolehdittava siitä,
että menettelystä päätöksenteossa, äänten laskennasta ja sen
tuloksesta sekä tehdystä päätöksestä laaditaanpäivätty ja
hallituksen puheenjohtajan allekirjoittama pöytäkirja.
Yhdistyksen jäsenellä on oikeus pyynnöstä saada 1 ja 2 momentissa
tarkoitetut pöytäkirjat nähtäväkseen.
32 #
Päätöksen moitteenvaraisuus
Jos yhdistyksen päätös ei ole syntynyt asianmukaisessa
järjestyksessä tai jos se muutoin on lain tai yhdistyksen
sääntöjen vastainen voi yhdistyksen jäsen, hallitus ja
hallituksen jäsen nostaa kanteen yhdistystä vastaan päätöksen
julistamiseksi pätemättömäksi. Oikeutta moitekanteen nostamiseen
ei ole sillä, joka on kokouksessa myötävaikuttanut päätöksen
tekemiseen.
Kanne on pantava vireille kolmen kuukauden kuluessa päätöksen
tekemisestä tai, jos päätös on tehty erillisissä
äänestystilaisuuksissa tai postitse, kolmen kuukauden kuluessa
siitä, kun päätöstä koskeva pöytäkirja on päivätty. Jollei
kannetta nosteta määräajassa, on päätöstä pidettävä pätevänä.
Jos yhdistyksen hallitus on nostanut kanteen, yhdistyksen kokous
on viipymättä kutsuttava koolle valitsemaan edustaja vastaamaan
yhdistyksen puolesta.
33 #
Päätöksen mitättömyys
Päätös on moitekanteesta riippumatta mitätön, jos se loukkaa
sivullisen oikeutta.
Mitätön on myös päätös, joka vähentää yhdistyksen jäsenellä
sääntöjen mukaan olevaa erityistä etua yhdistyksessä taikka
sisällöltään tai päätöksentekotavaltaan olennaisesti loukkaa
jäsenen yhdenvertaisuutta, jollei 27 #:n 3 momentista muuta
johdu.
Yhdistyksen jäsen, hallitus tai hallituksen jäsen sekä se, joka
katsoo päätöksen loukkaavan oikeuttaan, voi nostaa kanteen
yhdistystä vastaan sen vahvistamiseksi, että yhdistyksen päätös
on mitätön.
34 #
Täytäntöönpanokielto
Kun kanne yhdistystä vastaan on pantu vireille, tuomioistuin voi
kieltää yhdistyksen päätöksen täytäntöönpanon tai määrätä sen
keskeytettäväksi. Tällainen kielto tai määräys voidaan myös
peruuttaa.
Edellä 1 momentissa tarkoitettuun tuomioistuimen päätökseen ei
saa erikseen hakea muutosta.
6 luku. Yhdistyksen hallinto
----------------------------
35 #
Hallitus
Yhdistyksellä on oltava hallitus, johon kuuluu vähintän kolme
jäsentä. Hallituksen on lain ja sääntöjen sekä yhdistyksen
päätösten mukaan huolellisesti hoidettava yhdistyksen asioita.
Hallitus edustaa yhdistystä.
Hallituksella on oltava puheenjohtaja. Puheenjohtaja ei saa olla
vajaavaltainen. Hallituksen muiden jäsenten on oltava 15 vuotta
täyttäneitä. Konkurssissa oleva ei voi olla hallituksen jäsenenä.
Puheenjohtajalla ja vähintään puolella hallituksen muista
jäsenistä on oltava kotipaikka Suomessa, jollei
sisäasiainministeriö myönnä lupaa poiketa tästä. Jos yhdistyksen
varsinaisena tarkoituksena on valtiollisiin asioihin
vaikuttaminen, saa hallituksen jäsenenä olla vain henkilö, jolla
on kotipaikka Suomessa <1331/89>.
36 #
Yhdistyksen nimenkirjoittajat
Hallituksen puheenjohtajalla on oikeus kirjoittaa yhdistyksen
nimi, jollei tätä oikeutta ole rajoitettu jäljempänä 3 momentissa
tarkoitetuin tavoin.
Yhdistyksen säännöissä voidaan määrätä, että oikeus yhdistyksen
nimen kirjoittamiseen on lisäksi:
1) yhdellä tai useammalla hallituksen jäsenellä;
2) asemansa perusteella muulla henkilöllä;
tai
3) henkilöllä, jolla on siihen hallituksen erikseen antama
henkilökohtainen oikeus.
Vajaavaltainen tai konkurssissa oleva ei voi edustaa yhdistystä
eikä toimia sen nimenkirjoittajana. Oikeutta yhdistyksen nimen
kirjoittamiseen voidaan säännöissä rajoittaa niin, että kahdella
tai useammalla henkilöllä on vain yhdessä oikeus kirjoittaa
yhdistyksen nimi. Muuta rajoitusta ei saa merkitä
yhdistysrekisteriin.
Yhdistyksen allekirjoituksessa tulee olla yhdistyksen nimi ja
nimenkirjoittajan tai nimenkirjoittajien omakätinen
allekirjoitus.
Haaste ja muu tiedoksianto katsotaan yhdistykselle toimitetuksi,
kun se on annettu tiedoksi henkilölle, jolla on oikeus yksin tai
yhdessä toisen kanssa kirjoittaa yhdistyksen nimi.
37 #
Date: Sun, 23 May 1993 11:40:13 +0300 (EET DST)
From: MARJANEN@hylkn1.Helsinki.FI
To: MARJANEN@hylkn1.Helsinki.FI,
Asetus- ja lakitekstit
Cc: jkp@cs.hut.fi
Reply-To: MARJANEN@hylkn1.Helsinki.FI,
Asetus- ja lakitekstit
X-Portacom: com.cc.Helsinki.FI
X-Charset: ISO_8859-1
Subject: Yhdistyslaki, 40 - 55 # (viim. edellinen osa)
Mime-Version: 1.0
Content-Type: Text/Plain; charset=Iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
7 luku. Purkautuminen
---------------------
40 #
Selvitystoimet
Kun yhdistys on päättänyt purkautua, hallituksen on huolehdittava
purkautumisesta johtuvista selvitystoimista, jollei yhdistys ole
valinnut hallituksen tilalle tehtävään yhtä tai useampaa muuta
selvitysmiestä. Selvitystoimiin ei kuitenkaan ole tarpeen ryhtyä,
jos yhdistys purkautumisesta päättäessään on samalla hyväksynyt
hallituksen laatiman loppuselvityksen, jonka mukaan yhdistyksellä
ei ole velkoja.
Purkautumisesta päättäneen yhdistyksen taloudellista toimintaa
saadaan jatkaa vain siinä määrin kuin tarkoituksenmukainen
selvittely sitä vaatii. Selvitysmiehillä on oikeus pyytää
julkista haastetta velkojille sekä oikeus luovuttaa yhdistyksen
omaisuus konkurssiin. Jos velkojen maksamisen jälkeen jäljelle
jääneitä varoja ei voida käyttää säännöissä määrätyllä tavalla,
selvitysmiesten on luovutettava ne valtiolle käytettäväksi
mahdollisuuksien mukaan yhdistyksen toimintaan läheisesti
liittyvän tarkoituksen edistämiseen. Selvitysmiesten on
laadittava purkautumisesta loppuselvitys ja huolehdittava sen
säilyttämisestä.
Yhdistys katsotaan lakanneeksi, kun purkautumisesta on tehty
merkintä yhdistysrekisteriin.
41 #
Yhdistyksen julistaminen purkautuneeksi
Jos yhdistyksen toiminta on loppunut eikä yhdistystä ole purettu,
voi sen jäsen ja muu, jota asia koskee, hakea yhdistyksen
kotipaikan tuomioistuimelta yhdistyksen julistamista
purkautuneeksi. Hakemuksen johdosta on yhdistykselle varattava
tilaisuus tulla kuulluksi. Hakemukseen on suostuttava, jos
yhdistyksen toiminnan osoitetaan loppuneen. Jollei muuta näytetä,
yhdistyksen toiminnan on katsottava loppuneen, jos yhdistyksestä
viimeksi yhdistysrekisteriin tehdystä ilmoituksesta on kulunut
kymmenen vuotta.
Tuomioistuimen on suostuessaan halkemukseen samalla tarvittaessa
määrättävä hakija tai muu henkilö selvitysmiehenä huolehtimaan
selvitystoimista. Tällöin on vastaavasti sovellettava, mitä 40
#:n 2 momentissa on säädetty.
42 #
Selvitystoimien moittiminen
Jos yhdistyksen jäsen tai muu, jonka oikeutta yhdistyksen
purkautuminen koskee, haluaa moittia selvitysmiesten
toimenpidettä, on hänen nostettava kanne selvitysmiehiä vastaan
kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun purkautumisesta on tehty
merkintä yhdistysrekisteriin.
Kannetta on ajettava yhdistyksen kotipaikan tuomioistuimessa.
8 luku. Yhdistyksen lakkauttaminen
----------------------------------
43 #
Lakkauttaminen ja varoitus
Yhdistyksen kotipaikan alioikeus voi sisäasiainministeriön,
virallisen syyttäjän tai yhdistyksen jäsenen kanteesta julistaa
yhdistyksen lakkautetuksi:
1) jos yhdistys toimii olennaisesti vastoin lakia tai hyviä
tapoja;
2) jos yhdistys toimii olennaisesti vastoin sen säännöissä
määrättyä tarkoitusta; tai
3) jos yhdistys toimii vastoin 4 #:ssä tarkoitettua lupaa tai 35
#:n 3 momentin säännöstä. Jos yleinen etu ei vaadi yhdistyksen
lakkauttamista, voidaan yhdistykselle lakkauttamisen sijasta
antaa varoitus.
Jos yhdistys julistetaan lakkautetuksi tai sille annetaan
varoitus, voidaan myös yhdistykseen suoraan tai välillisesti
kuuluva yhdistys, joka on haastettu oikeudenkäyntiin vastaajaksi,
julistaa lakkautetuksi tai antaa sille varoitus, jos tämä on
myötävaikuttanut ensiksi mainitun yhdistyksen 1 momentissa
tarkoitettuun menettelyyn.
Jos lakkautetun yhdistyksen varoja ei voida käyttää niin kuin
säännöissä on määrätty taikka tuollainen käyttö olisi vastoin
lakia tai hyviä tapoja, yhdistyksen varat on julistettava
menetetyiksi valtiolle.
44 #
Väliaikainen toimintakielto
Kun yhdistyksen lakkauttamista koskeva asia on tullut vireille,
tuomioistuin voi asiaa käsitellessään asianosaisen vaatimuksesta
kieltää väliaikaisesti yhdistyksen toiminnan, jos on
todennäköistä, että yhdistys toimii vastoin 43 #:n 1 momentin
säännöksiä.
Sisäasiainministeriön tai virallisen syyttäjän vaatimuksesta 1
momentissa tarkoitettu kielto voidaan antaa jo ennen kuin
yhdistyksen lakkauttamista koskeva asia on tullut vireille, jos
on todennäköistä, että yhdistys toimii olennaisesti vastoin lakia
tai hyviä tapoja taikka lainvastaisesti jatkaa lakkautetun
yhdistyksen toimintaa. Tällainen kielto raukeaa, jollei haastetta
yhdistyksen lakkauttamiseksi ole pyydetty 14 päivän kuluessa
kiellon antamisesta, ja on voimassa enintään siihen saakka,
kunnes asia tulee käsiteltäväksi tuomioistuimen istunnossa.
Jos tuomioistuin on antanut väliaikaisen toimintakiellon, sen on
joka kerta asiaa käsitellessään päätettävä kiellon
voimassaolosta. Toimintakieltoa koskevaan päätökseen ei saa
erikseen hakea muutosta valittamalla.
Jos väliaikainen toimintakielto on määrätty 43 #:n 1 momentin 1
kohdan perusteella, kiellon voimassa ollessa yhdistyksen
toiminnan jatkamista varten ei saa perustaa uutta yhdistystä.
45 #
Toiminnan lopettaminen ja selvitysmiehet
Kun yhdistys on julistettu lakkautetuksi tai määrätty
väliaikaiseen toimintakieltoon, yhdistyksen toiminta on heti
lopetettava. Yhdistyksen hallitus saa kuitenkin jatkaa
yhdistyksen harjoittamaa elinkeinoa tai ansiotoimintaa ja hoitaa
yhdistyksen omaisuutta, kunnes päätös lakkauttamisesta tulee
lainvoimaiseksi, jollei tuomioistuin toisin määrää.
Jos tuomioistuin ei salli hallituksen hoitaa yhdistyksen
omaisuutta 1 momentissa tarkoitettuna aikana, tuomioistuimen on
määrättävä vähintään yksi henkilö uskottuna miehenä hoitamaan
yhdistyksen omaisuutta.
Samalla kun tuomioistuin julistaa yhdistyksen lakkautetuksi, sen
on tarvittaessa määrättävä selvitysmies tai useampia
selvitysmiehiä. Tällöin on soveltuvin osin noudatettava, mitä
selvitysmiehistä ja selvitystoimien moittimisesta yhdistyksen
purkautuessa on tässä laissa säädetty.
46 #
Laillinen tuomioistuin
Yhdistyksen lakkauttamista koskeva kanne tutkitaan sen
paikkakunnan tuomioistuimessa, jossa yhdistyksellä on kotipaikka.
Tämä tuomioistuin voi samalla käsitellä myös 43 #:n 3 momentissa
tarkoitetun yhdistyksen lakkauttamista koskevan asian.
9 luku. Yhdistysrekisteriin merkitseminen
-----------------------------------------
Viranomaiset
Yhdistysrekisteriä pitää oikeusministeriö. Yhdistysrekisteri-
asioiden paikallisviranomaisina toimivat maistraatit ja
väestökirjahallinnosta annetussa laissa (76/84) tarkoitetut
rekisteritoimistot.
Yhdistysrekisteri siihen kuuluvine asiakirjoineen on julkinen
siten kuin yleisten asiakirjain julkisuudesta annetussa laissa
(83/51) on säädetty.
48 #
Perusilmoitus
llmoitus yhdistyksen rekisteröimiseksi (perusilmoitus) on tehtävä
kirjallisesti oikeusministeriölle tai yhdistyksen kotipaikan
paikallisviranomaiselle, joka toimittaa sen oikeusministeriölle.
Perusilmoituksessa, johon on liitettävä yhdistyksen
perustamiskirja ja säännöt, on ilmoitettava yhdistyksen
hallituksen puheenjohtajan ja yhdistyksen nimenkirjoittajien
täydelliset nimet ja heidän kotikuntansa sekä mahdollinen
nimenkirjoitusoikeutta koskeva 36 #:ssä tarkoitettu rajoitus.
Yhdistyksen hallituksen puheenjohtajan on allekirjoitettava
ilmoitus ja vakuutettava, että ilmoituksessa mainitut tiedot ovat
oikeat ja että nimenkirjoittajat ovat täysivaltaisia.
49 #
Perusilmoituksen käsittely ja yhdistyksen rekisteröiminen
Perusilmoituksesta oikeusministeriö tarkastaa, että:
1) se on tehty 48 #:ssä säädetyllä tavalla;
2) yhdistyksen nimi selvästi erottuu rekisterissä ennestään
olevien yhdistysten nimistä eikä ole harhaanjohtava;
3) yhdistyksen rekisteröimiselle ei 1 luvun säännösten mukaan ole
estettä; sekä
4) rekisteröimiselle ei ole muuta lakiin perustuvaa estettä.
Jos rekisteröimiselle on 1 momentin perusteella este, mutta
ilmoitusta ei kuitenkaan jätetä tutkimatta tai rekisteröintiä
heti evätä, ilmoituksen tekijälle on varattava tilaisuus
ilmoituksen täydentämiseen tai oikaisemiseen taikka lausunnon
antamiseen. Tämä on tehtävä oikeusministeriön määräämässä ajassa
ja uhalla, että asia muuten raukeaa, jollei erityisistä syistä
muuta johdu. Jos rekisteröimiselle on este vielä senkin jälkeen,
kun ilmoitusta on täydennetty tai oikaistu tai lausunto annettu,
rekisteröiminen on evättävä. Ilmoituksen tekijälle voidaan
kuitenkin antaa uusi määräaika jos siihen on aihetta.
Jos estettä rekisteröimiselle ei ole, yhdistys on rekisteröitävä
viivytyksettä. Rekisteröiminen on maksuton.
50 #
Rekisteröimistä osoittava merkintä
Kun yhdistys on merkitty rekisteriin, lisätään sen nimeen sanat
"rekisteröity yhdistys" tai näiden sanojen Iyhennys "ry" taikka,
jos yhdistyksen säännöt ovat ruotsinkieliset, sanat "registrerad
förening" tai niiden lyhennys "rf".
Jos yhdistyksellä on 9 #:n mukaisesti sekä suomenkielinen että
ruotsinkielinen nimi, sanottu merkintä lisätään sen
suomenkieliseen nimeen suomenkielisenä ja ruotsinkieliseen nimeen
ruotsinkielisenä. Jos yhdistyksellä on myos saamenkielinen nimi,
lisätään tähän nimeen sanat "registrerejuvvon searvi" tai niiden
Iyhennys "rs".
51 #
Kaksikielisen yhdistyksen rekisteroiminen
Yhdistys merkitään rekisteriin sekä suomen että ruotsin kielellä,
jos yhdistyksen säännöt on laadittu ja ilmoitus rekisteriin
tehdään molemmilla kielillä. Perusilmoituksen tai sääntöjen
muuttamista koskevan ilmoituksen yhteydessä taikka asetuksella
säädettävän ajan kuluessa on lisäksi toimitettava virallisen
kääntäjän antama todistus siitä, että säännöt ovat keskenään
samansisältöiset.
52 #
Muutosilmoitus
Yhdistyksen sääntöjen muuttamisesta sekä hallituksen
puheenjohtajan ja nimenkirjoittajan vaihtumisesta on tehtävä
rekisteriin ilmoitus (muutosilmoitus), johon sääntöjä
muutettaessa on liitettävä muutetut säännöt. Ilmoituksen
tekemisestä, allekirjoittamisesta ja vakuutuksesta on voimassa,
mitä 48 #:ssä on perusilmoituksesta säädetty.
Sääntöjen muutos tulee voimaan, kun se merkitään rekisteriin.
Kun nimenkirjoittajan vaihtuminen on merkitty rekisteriin,
muutoksen on katsottava tulleen sivullisen tietoon, paitsi jos
käy selville, ettei sivullinen ole muutoksesta tiennyt eikä ollut
velvollinen tietämään. Ennen muutoksen merkitsemistä rekisteriin
ei siihen voida vedota muuta kuin sitä vastaan, jolla näytetään
olleen siitä tieto.
53 #
Purkautumisilmoitus
Yhdistyksen purkautumisesta on hallituksen puheenjohtajan tai
selvitysmiehen tehtävä rekisteriin ilmoitus (purkautumis-
ilmoitus), josta käy ilmi, ketkä ovat toimineet selvitysmiehinä
samoin kuin se, että selvitystoimet on saatettu loppuun.
54 #
Muutos- ja purkautumisilmoitusten käsittely
Muutos- ja purkautumisilmoitusten tarkastamisesta ja
merkitsemisestä rekisteriin on soveltuvin osin voimassa, mitä
perusilmoituksen tarkastamisesta ja sen merkitsemisestä
rekisteriin on säädetty.
55 #
Ennakkotarkastus
Oikeusministeriö voi suorittaa yhdistyksen tai sen perustajien
hakemuksesta sääntöjen tai niiden muutoksen tarkastuksen
ennakolta (ennakkotarkastus), milloin siihen yhdistyksen koon,
sääntöjen muutoksen merkityksen tai muun sellaisen syyn vuoksi on
aihetta. Hakemus voi koskea myös yhdistykseen suoraan tai
Date: Sun, 23 May 1993 12:31:59 +0300 (EET DST)
From: MARJANEN@hylkn1.Helsinki.FI
To: MARJANEN@hylkn1.Helsinki.FI,
Asetus- ja lakitekstit
Cc: jkp@cs.hut.fi
Reply-To: MARJANEN@hylkn1.Helsinki.FI,
Asetus- ja lakitekstit
X-Portacom: com.cc.Helsinki.FI
X-Charset: ISO_8859-1
Subject: Yhdistyslaki, viim. osa (55 # -)
Mime-Version: 1.0
Content-Type: Text/Plain; charset=Iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
välillisesti kuuluvan tai kuuluvaksi aiotun yhdistyksen sääntöjä.
Ennakkotarkastukseen on sovellettava, mitä perus- ja
muutosilmoitusten tarkastamisesta on edellä säädetty.
Ennakkotarkastuksesta annettu päätös on sitova paitsi, jos
yhdistys on muuttanut ennakkotarkastuksessa olleita sääntöjä tai
niiden muutoksia sillä tavoin, että uusi tarkastus on
tarpeellinen. Päätös on voimassa kaksi vuotta sen antamisesta
lukien.
Ennakkotarkastuksesta huolimatta perus- ja muutosilmoitukset on
tehtävä siten kuin edellä on säädetty ja niissä on ilmoitettava
myös ennakkotarkastusta koskevasta päätöksestä ja miltä osin
sääntöjä on muutettu ennakkotarkastuksen jälkeen.
Yhdistys voi päättää, että ennakolta tarkastettua sääntöjen
muutosta, joka on hyväksytty yhdistyksessä muuttamattomana, on
ennakkotarkastuksesta annetun päätöksen voimassaoloaikana
noudatettava yhdistyksen sisäisessä toiminnassa, vaikka muutosta
ei vielä ole merkitty rekisteriin.
56 #
Muutoksenhaku ja rekisterimerkinnän kumoaminen
Oikeusministeriön tämän lain nojalla tekemään päätökseen saa
hakea muutosta siinä järjestyksessä kuin muutoksenhausta
hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) on säädetty.
Päätökseen, ettei 55 #:ssä tarkoitettua ennakkotarkastusta
suoriteta, ei kuitenkaan saa hakea muutosta valittamalla.
Joka katsoo, että yhdistyksen nimi tai muu rekisterissä oleva
merkintä loukkaa hänen oikeuttaan, voi yhdistyksen kotipaikan
tuomioistuimessa nostaa kanteen yhdistystä vastaan
rekisterimerkinnän kumoamiseksi.
57 #
Tarkemmat säännökset
Tarkempia säännöksiä yhdistysrekisteristä, siihen tehtävistä
merkinnöistä ja ilmoitusten käsittelystä sekä ennakko-
tarkastuksesta annetaan tarvittaessa asetuksella.
10 luku. Rekisteröimättömät yhdistykset
---------------------------------------
58 #
Vastuu velvoitteista
Yhdistys, jota ei ole merkitty rekisteriin, ei voi saada nimiinsä
oikeuksia tai tehdä sitoumuksia eikä kantaa tai vastata.
Rekisteröimättömän yhdistyksen puolesta tehdystä toimesta
aiheutuneesta velvoitteesta vastaavat toimeen osallistuneet tai
siitä päättäneet henkilökohtaisesti ja yhteisvastuullisesti.
Yhdistyksen muut jäsenet eivät vastaa henkilökohtaisesti
sellaisesta velvoitteesta.
59 #
Yhdistyksen puolesta toimiminen
Rekisteröimätöntä yhdistystä koskevassa asiassa tuomioistuimessa
ja muussa viranomaisessa sen puolesta voi toimia yhdistyksen tai
sen hallituksen puheenjohtaja tai muu sen asioita hoitava.
Tällaiselle henkilölle voidaan myös antaa yhdistykselle
tarkoitettu tiedonanto.
Kannetta rekisteröimättömän yhdistyksen lakkauttamiseksi voidaan
ajaa yhdistyksen tai sen hallituksen yhtä tai useampaa jäsentä
vastaan. Kanne on nostettava sen paikkakunnan tuomioistuimessa,
jossa vastaajalla tai jollakin heistä on kotipaikka.
Rekisteröimättömiin yhdistyksiin on muutoin soveltuvin osin
sovellettava, mitä 1 -- 5, 10, 11, 43, 44, 60 ja 62 #:ssä on
säädetty.
11 luku. Erinäisiä säännöksiä
-----------------------------
60 #
Tuomioistuimen ilmoitusvelvollisuus
Tuomioistuimen on ilmoitettava oikeusministeriölle yhdistyksen
omaisuuden luovuttamisesta konkurssiin ja konkurssimenettelyn
päättymisestä tuomioistuimessa, 41, 43, 44 tai 45 #:n nojalla
antamastaan päätöksestä sekä lainvoiman saaneesta ratkaisusta,
jolla rekisterissä oleva merkintä on kumottu tai jolla on
todettu, että yhdistyksen päätös, josta on tehtävä ilmoitus
rekisteriin, on pätemätön, taikka jolla on määrätty tällaisen
päätöksen täytäntöönpanokiellosta tai kiellon peruuttamisesta.
61 #
Omaisuuden luovuttaminen konkurssiin
Yhdistyksen omaisuuden luovuttamisesta konkurssiin päättää
yhdistyksen hallitus.
62 #
Rangaistussäännös
Joka tämän lain vastaisesti jatkaa lakkautetuksi julistetun tai
väliaikaiseen toimintakiel toon määrätyn yhdistyksen toimintaa
edustamalla yhdistystä tai toimimalla sen puolesta taikka
ottamalla uusia jäseniä yhdistykseen tai toimeenpanemalla
yhdistyksen kokouksen taikka muulla sellaisella tavalla, on
tuomittava, jollei teosta ole muualla laissa säädetty ankarampaa
rangaistusta, laittoman yhdistystoiminnan harjoittamisesta
sakkoon.
Joka antaa oikeusministeriölle tai paikallisviranomaiselle väärän
tässä laissa tarkoitetun ilmoituksen tai vakuutuksen, on
tuomittava rangaistukseen siten kuin rikoslaissa on säädetty.
12 luku. Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset
-------------------------------------------
63 #
Voimaantulo
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1990. Lailla
kumotaan yhdistyksistä 4 päivänä tammikuuta 1919 annettu laki
siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
64 #
Tämän lain vastaiset määräykset
Jos ennen tämän lain voimaantuloa rekisteröidyn yhdistyksen
sääntöihin sisältyy tämän lain vastaisia määräyksiä, on niiden
sijasta noudatettava tämän lain säännöksiä, mikäli jäljempänä ei
toisin säädetä.
65 #
Rekisteri-ilmoitusten käsittely
Jos ilmoitus yhdistyksen rekisteröimiseksi tai rekisterissä
olevien tietojen muuttamiseksi on tehty ennen tämän lain
voimaantuloa, on ilmoitus käsiteltävä ja ratkaistava aikaisemman
lain mukaan. Vaikka yhdistyksen sääntöjen muuttamista koskeva
ilmoitus on tehty lain voimaantulon jälkeen, on sen rekisteriin
merkitsemisessä sovellettava aikaisempaa lakia, jos sääntöjen
muuttamisesta on yhdistyksessä päätetty ennen lain voimaantuloa
ja yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja on tästä antanut
ilmoituksessa tiedon.
Sen estämättä, mitä 1 momentissa on säädetty, yhdistys voi lain
vahvistamisen jälkeen muuttaa sääntöjään noudattaen tämän lain
säännöksiä ja tehdä siitä muutosilmoituksen rekisteriin ennen
lain voimaantuloa. Tällainen sääntöjen muuttaminen merkitään
rekisteriin lain voimaantulon jälkeen.
66 #
Ulkomaalaisia koskeva määräys
Yhdistyksen, jonka jäsenistä lain tullessa voimaan yli kolmasosa
on ulkomaalaisia, ulkomaisia yhteisöjä tai säätiöitä taikka
ulkomaalaisten sekä eräiden yhteisöjen oikeudesta omistaa ja
hallita kiinteätä omaisuutta ja osakkeita annetun lain 2 #:ssä
tarkoitettuja suomalaisia yhteisöjä tai säätiöitä, on kahden
vuoden kuluessa lain voimaantulosta otettava sääntöihinsä 10 #:n
3 momentin mukainen määräys.
67 #
Määrävähemmistöä koskeva määräys
Mitä 20 #:n 2 momentissa on säädetty tarvittavasta
määrävähemmistöstä, ei sovelleta sellaiseen yhdistykseen, jonka
säännöissä on ennen tämän lain voimaantuloa määrätty muusta
määrävähemmistöstä .
68 #
Vaalitapa
Jos yhdistyksen säännöissä on tämän lain voimaan tullessa
määrätty liittoäänestyksestä tai suhteellisen vaalin
noudattamisesta vaaleissa, mutta ei liittoäänestyksessä
käytettävästä vaalitavasta tai siitä, miten suhteellinen vaali
toimitetaan, noudatetaan liittoäänestyksessä sekä suhteellista
vaalia toimitettaessa yhdistyksen päättämää menettelyä, kunnes
asiasta on säännöissä määrätty.
69 #
Hallituksen kokoonpano
Ennen tämän lain voimaantuloa valitun hallituksen kokoonpano on
saatettava 35 #:n mukaiseksi kahden vuoden kuluessa lain voimaan-
tulosta.
70#
Nimenkirjoitusoikeutta koskevat rajoitukset
Sen estämättä, mitä 36 #:n 3 momentissa on säädetty yhdistyksen
nimenkirjoitusoikeuden rajoittamisesta, on ennen tämän lain
voimaantuloa rekisteröidyn yhdistyksen säännöissä oleva ja
yhdistysrekisteriin merkitty muukin rajoitus pätevä, kunnes
rajoitusta muutetaan.
Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1989
Tasavallan Presidentti
MAUNO KOIVISTO
Oikeusministeri Matti Louekoski