5 1* {3 Hewlett Packard DeskJet 550C -mustesuihkukirjoitin {3 -------------------------------------------------- Veli-Matti Vuorensyrjä Ensimmäinen kirjoittimeni oli Panasonicin 9-neulainen matriisikirjoitin. Se oli sinänsä lajissaan aivan kohtuullinen laite, mutta sen puutteet alkoivat harmit- taa yhä enemmän: hidas, kova ääni, arkinsyöttölaitteen puute, kyvyttömyys tulos- taa värigrafiikkaa ja mustavalkoisen grafiikan heikko laatu. Kun aloin miettiä vaihtoehtoja, niin mustesuihkukirjoitin alkoi tuntua järkevimmältä vaihtoehdol- ta: 24-neulaiset matriisikirjoittimet ovat äänekkäitä ja hitaahkoja, laserkir- joittimet taas kalliita ja värilaserit aivan kokonaan hankintabudjettini ulko- puolella, sillä halvimmatkin maksavat lähemmäs kymmenentuhatta markkaa! Jäljelle jäivät enää mustesuihkukirjoittimet, koska värejä tulostava mustesuihkukirjoitin oli vielä hankintabudjettini rajoissa. {3Miksi juuri DeskJet? {3-------------------- Kun sitten aloin miettiä, minkä mustesuihkukirjoittimen hankkisin, alkoi vaaka painua DeskJetin puolelle, koska monien muiden valmistajien vastaavat laitteet eivät oikein rakenteeltaan olleet vakuuttavia. Niissä oli varsinkin paperin syöttö toteutettu vähemmän vakuuttavilla tavoilla: monessa laitteessa oli eri- laisia tulostuksen alkaessa aukikäännettäviä arkinsyöttimiä ja vastaanottimia. Tuollaiset tekniset toteutukset eivät tuntuneet vakuuttavilta eivätkä olleet ko- vin tyylikkään näköisiäkään. Hewlett Packardilla oli mustesuihkukirjoittimien rakenne toteutettu paljon pa- remmin: kaikissa DeskJeteissä on samantapainen perusratkaisu, noin 44 senttimet- rin levyinen suorakaiteen muotoinen laatikko, jonka keskiosasta ulkonevat vajaa kahdeksan senttiä arkinsyöttö- ja vastaanottokaukalot, jotka ovat päällekkäin. Alempi on syöttökaukalo ja ylempi vastaanottokaukalo. Syöttökaukaloon mahtuu noin sentin paksuinen nippu A4-arkkeja, jotka voivat olla kaukalossa koko ajan silloinkin, kun laitteella ei tulosteta, joten laite pystyy tulostamaan varsin pitkänkin tekstidokumentin aivan itsekseen ilman valvontaa. Kokemus on osoitta- nut, että paperinsyöttö toimii varsin luotettavasti, jos arkit on vain huolelli- sesti asetettu kaukaloon. Nyt tarvitsi vain valita jokin HP:n DeskJet-malleista. Koska halusin myös tulos- taa tarvittaessa värigrafiikkaa, valittavissa oli kolme värejä tulostavaa mal- lia: DeskJet 500C, DeskJet 550C sekä DeskJet 560C. Nykyisin on muitakin malleja, esim. lasertasoista jälkeä tulostava DeskJet 1200C, joka olikin sitten hieman hintavampi: n. 5000 mk. DeskJet 500C on toteutettu siten, että kun laitteella halutaan tulostaa värigra- fiikkaa, niin lähinnä tekstin tulostamiseen tarkoitettu mustaa mustetta sisältävä mustesäiliö irrotetaan ja tilalle asetetaan kolmea väriä sisältävä yh- distelmäsäiliö. Tämä on aivan käyttökelpoinen ratkaisu, jos värigrafiikan tulos- tus on vain satunnaista. Ratkaisun huono puoli on, että jos tulostettava teksti sisältää värigrafiikkaa, niin silloin teksti - joka on mustaa - muodostetaan värimustesäiliön eri väreistä, mikä tuhlaa nopeasti värisäiliön värit tyhjäksi. Yhdenkin värin loppuminen tietää säiliön vaihtamista uuteen. DeskJet 550C on muuten samanlainen kuin 500C, mutta tässä mallissa on erikseen mustaa mustetta sisältävä mustesäiliö ja kolmea väriä (sininen (syaani), keltai- nen ja punainen (magenta)) sisältävä yhdistelmäsäiliö. Kun pelkän tekstin tulos- tamisen jälkeen halutaan tulostaa värigrafiikkaa, ei tarvitse vaihdella mus- tesäiliöitä kuten DeskJet 500C -mallissa, ja myös tekstin ja värigrafiikan tu- lostaminen onnistuu ilman värien tuhlailua. DeskJet 560C eroaa 550C:stä lähinnä siten, että tässä mallissa on tulostustark- kuus parempi, 600 x 300 dpi (dots per inch, pistettä tuumalle), kun tulostus- tarkkuus on 550C- ja 500C-malleissa 300 x 300 dpi. 560C oli juuri tullut markki- noille ja sen hinta oli melko korkea, kun taas vanhemman 550C:n hinta oli uuden mallin ilmestyttyä laskettu melko edulliseksi, n. 2500-3000 markkaan. Nykyi- sinhän tuon DeskJet 560C:n hinta pyörii samoissa lukemissa! Valitsin DeskJet 550C -mallin, varsinkin kun se ei ollut kovinkaan paljon 500C:tä kalliimpi. {3Ostosmatka PC-SuperStoreen {3-------------------------- Kun olin päätynyt DeskJet 550C:hen, pakkasin vanhan matriisikirjoittimen pahvi- laatikkoonsa ja lähdin sen kanssa PC-SuperStoreen, koska siellä oli luvattu os- taa vanha matriisikirjoittimeni. Perille päästyäni menin ensimmäiseksi vaihtoko- neosastolle, jossa vanha 9-neulainen Panasonicini arvioitiin 300 mk:n arvoisek- si. Koska pidin sitä kohtuullisena korvauksena vanhasta printteristäni, hyväksyin sen ja nousin portaita ylös varsinaiseen myymälään, joka olikin mel- koisen suuri halli. Ensin kiertelin katsellen tarjontaa, joka oli PC-painottei- nen, mitä nyt jokunen Macintoshkin oli sinne eksynyt. Tavarat oli järjestetty varsin selkeästi, joten melko pian löysin tarjolla ole- vat DeskJetit. Koska olin jo päätynyt DeskJet 550C -malliin, enää tarvitsi vain löytää myyjä. Siinä menikin jonkin aikaa, koska tällaisessa itsepalvelu- myymälässä ei myyjiä ole kovin paljon. Aikani etsittyäni myyjä löytyi ja kaupat syntyivät nopeasti. Tapauksen kunniaksi (ja senkin vuoksi etten omista hen- kilöautoa) päätin ottaa hienosti taksin, ja niin onnellinen DeskJetin omistaja pääsi ostoksensa kanssa kotiin. {3DeskJetin kytkeminen Amigaan {3---------------------------- Kun olin saanut pahvilaatikon auki ja kirjoittimen sekä oheistarvikkeet sieltä pois, niin ensimmäiseksi tartuin ohjekirjoihin - joiden huomasin ilokseni olevan suomenkielisiä! Opuksia oli kolme: Asennusopas, Käyttöopas ja Väriopas. Asennu- sopas oli ohut 22-sivuinen ohjekirjanen, jossa varsin hyvin neuvottiin laitteen asennus tietokoneeseen ja sen tulostusvalmiuteen laittaminen. Käyttöopas taas oli n. 200-sivuinen selkeä ja hyvä ohjeisto laitteen käyttöön. Väriopas neuvoo n. 60 sivullaan värien käyttöä tulosteissa ja opettaa värien teorian alkeita, hyvä lisä värikirjoittimen ostajalle. Sitten aloin asentaa laitetta Amiga 2000:eeni. Ensin poistin kirjoittimesta tu- lostelokeron, joka irtosi helposti vähän ylöspäin kääntämällä ja itseen päin vetämällä. Nyt saatoin kallistaa laitteen kyljelleen ilman että tulostelokero olisi ollut vaarassa pudota. Sitten yhdistin laitteen erillisen muuntajan virta- johdon kirjoittimen pohjassa olevaan virtakoskettimeen. Kirjoittimen pohjassa oli myös Centronics-tyyppinen rinnakkaisliitin ja RS-232C-sarjaliitäntä. Koska minulla oli vanhan kirjoittimeni ansiosta jo rinnakkaisliitäntäkaapeli, kytkin sillä kirjoittimen Amigaani. Nyt kirjoitin oli kytkettynä Amigaan ja valtakunnan sähköverkkoon. Seuraavaksi avasin kirjoittimen kannen, jotta pääsin poistamaan kuljetuksen ajaksi laitetun teipin, joka varmisti mustekasettikeinujen pysymisen paikoillaan. Sitten olikin vuorossa virtakytkimen painallus, laite heräsi eloon ja oikeassa reunassa pii- lossa olleet mustekasettikeinut liukuivat laitteen vasempaan päätyyn. Nyt pääsin asettamaan laitteeseen mustesäiliöt, joita oli tullut laitteen mukana kaksi: musta sekä kolmen värin yhdistelmäsäiliö. Kun olin ensin poistanut mustekase- teista mustesuuttimia peittävät teipit, painoin ne keinuihin, joihin ne helposti naksahtivat paikoilleen. Kun painoin kirjoittimen mustekasetin asennuspainiketta (Install Print Cartridge), kirjoitinkasettien keinut palasivat alkuasentoonsa kirjoittimen oikeaan päätyyn. Jäljellä oli enää kolme toimenpidettä: dip-kytkinten asetus, kirjoitinajurin ko- piointi Workbenchin devs/printers-hakemistoon ja kirjoitinkasettien kohdistus. Ensin kävin kytkimien kimppuun. Näistä kytkimistä, jotka sijaitsevat kirjoitti- men etuosassa aivan paperilokeron oikean reunan alla, asetetaan merkistö, pape- rin koko, rivinskaalaus (66 riviä/63 riviä sivu), RAM-kasetin määritys jne. Kun olin asettanut dip-kytkimet oikein, missä suomenkielisestä Käyttöoppaasta oli suuri hyöty, kopioin HP_DeskJet550C-ajurin Workbenchin devs/printers-hakemistoon ja valitsin sen Preferencesistä kirjoitinajuriksi. Sitten laitoin paperilokeroon nipun A4-arkkeja ja painoin kirjoittimen Kohdistustesti-painiketta (Alignment Test). Testin tarkoituksena on säätää kahden kirjoituskasetin asento siten, että musta ja muut värit tulostuvat toisiinsa nähden oikeisiin kohtiin. Kirjoitin tulosti paperille ensin seitsemän vaakasuoraa kohdistuskuviota, joista piti valita se, jossa musta ja magenta olivat parhaimmin kohdakkain. Kohdistuskuviot oli nume- roitu, ja paperille tulostui kirjoittimen ohjauspaneelin kuva ja sen painikkeita vastaavat numerot. Sitten vain valitsin sen näppäimen, joka vastasi parhaiten tulostunutta kuviota. Seurasi pystysuora kohdistus saman kaavan mukaan. Hienona yksityiskohtana testiarkeille tulostuivat ohjeet 11:llä kielellä, suomi mukaan- lukien. {3Tulostaminen DeskJet 550C -mustesuihkukirjoittimella {3---------------------------------------------------- Sitten olikin vuorossa tulostuksen kokeilu, joka sujui muuten hyvin, paitsi että sivun pituus ym. asetukset eivät olleet kohdallaan Excellence!-tekstinkäsitte- lyohjelmassani, mutta aikani kokeiltuani sain ne kohtuullisen kohdalleen. Tulos- tus sujuu mukavasti omia aikojaan, kiitos yhdysrakenteisen paperinsyöttöraken- teen. Kirjoitin ottaa itse aina uuden arkin kaukalosta ja sen tulostuttua täyteen pudottaa sen tulostelokeroon. Jos tulostettava teksti on pitkä, voi DeskJetin jättää tulostamaan tekstiä yksikseenkin, koska paperin syöttö toimii varsin hyvin. DeskJet 550C:ssä on myös kohtalaisen suuri tulostuspuskuri, 80 kt, joka mahdollistaa tulostuksen aikana tietokoneen vapautumisen muuhun käyttöön, koska melko pitkäkin teksti mahtuu kirjoittimen puskuriin. Lisäksi on saatavissa erityinen 256 kilotavun RAM-muistimoduuli, joita mahtuu 2 kpl, yhteensä siis 512 kilotavua. DeskJet 550C ei ole huippunopea kirjoitin, mutta kotikäyttöön aivan riittävän nopea. Yhden A4-arkin tulostus kirjelaatuisena eli LQ:na (Letter Quality) kesti n. 43 sekuntia ja vedoslaatuisena (Draft) n. 35 sekuntia. Grafiikan tulostuksen nopeus riippuu paljolti grafiikan tarkkuudesta ja värien määrästä, yleensä kui- tenkin tulostus kestää useamman minuutin. Kaiken kaikkiaan tulostuksen nopeus on tuntuvasti parempi kuin edellisellä 9-neulaisella matriisikirjoittimellani. Tu- lostusääni on melko hiljainen. Itse asiassa tulostelokeron eräänlaiset "siivet", jotka ottavat tulostuneen arkin vastaan, pitävät enemmän ääntä kuin varsinainen tulostusmekanismi. DeskJetillä tulostettaessa arkki on paperilokerossa tulostuspuoli alaspäin, ja tulostuksen jälkeen se tulee tulostelokeroon tulostuspuoli ylöspäin, eli paperi kääntyy kulkiessaan telan ympäri 180°. Paperin koko voi olla joko A4 (210 mm x 297 mm), U.S. Letter (8½" x 11") tai U.S. Legal (8½" x 14"). Myös kirjekuoriin voi DeskJetillä tulostaa, käypiä tyyppejä ovat U.S. No. 10 sekä eurooppalainen DL-koko. DL-koon kanssa vain on se hankaluus, ettei sitä tunnu mistään löytyvän - itse asiassa siitä ei tunnu kukaan tietävän mitään! Koska paperi tekee jyrkän mutkan kirjoittimen sisällä, voi tarra-arkkien tulostaminen olla ongelmallista, ainakin jos tarrat ovat helposti irtoavia. Minulla ei kylläkään ole ollut ongel- mia, vaan tulostaminen on tarra-arkeille onnistunut hyvin. DeskJet 550C:ssä on sisäisiä fontteja, joista osa on normaalia pystysuuntaista tulostusta varten ja osa taas vaakasuuntaista tulostusta varten. Osa pysty- ja vaakasuuntaisista fonteista voidaan valita laitteen ohjauspaneelista, ja niiden lisäksi kumpaankin tulostusmuotoon vielä lisäksi tiivistetty tulostus. Muut sisäiset fontit voidaan valita ainoastaan ohjelmallisesti, mikä on ikävää Amigan kannalta, koska Amigan tekstinkäsittelyohjelmat eivät yleensä tue tätä. {3Ohjauspaneeli {3------------- DeskJet 550C:n ohjauspaneeli on varsin selkeä. Siitä voidaan valita seuraavat toiminnot: Reset (asettaa laitteen alkutilaan), Load/Eject Paper (lataa/poistaa paperin), Clean (puhdistaa mustesuuttimet), Font (valitsee pysty/vaakasuuntaisen kirjasimen ja tiivistetyn tulostuksen), Alignment Test (kohdistetaan mustat ja värikasetit), Status (kirjoitin online/offline-tilaan) ja Install Print Cartrid- ge (mustekasettien asennus), Quality (vedos/kirjelaatu tulostus). Paneelin pai- nikkeita varten mukana oli myös suomenkieliset nimiketarrat, jotka halutessaan voi liimata englanninkielisten toimintojen päälle. Virtakytkin on laitteen vasemmassa etukulmassa. Dip-kytkimet ovat myös laitteen etuosassa mukavasti käsillä. Paneelissa on myös joukko merkkivaloja: pysty- ja vaakasuuntaiselle tulostukselle on kummallekin oma merkkivalo, samoin tiiviste- tylle tulostukselle, kohdistustestille ja vedoslaadulle. Jos mustekasetit eivät ole paikoillaan, merkkivalo ilmaisee sen. Oma merkkivalo palaa myös silloin, kun kirjoitin ottaa tietoa vastaan ja kun kirjoitin on linjatilassa ja valmis tulos- tamaan. {3Sisäiset kirjasinlajit {3---------------------- Pystysuuntaiset: Courier - pistekoko 6, 12 - merkkitiheys: 5; 10; 16,67; 20 cpi CG Times - pistekoko 5, 6, 7, 8, 10, 12, 14 - askellus: suhteutettu Letter Got- hic - pistekoko 6, 12 - tiheys: 6, 12, 24 cpi Univers - pistekoko 5, 6, 7, 8, 10, 12, 14 - askellus: suhteutettu. Vaakasuuntaiset: Courier - pistekoko 6, 12, 24 - merkkitiheys: 10; 16,67; 20 cpi Letter Gothic - pistekoko ja askel 6, 12, 24 pist. / 12, 24 cpi; 4,75; 9,5; 19 pist. / 16,67 cpi. {3Tekninen yhteenveto {3------------------- Tulostustapa: Normaalipaperille piste kerrallaan tulostava lämpömustesuihkukir- joitin. Tarkkuus: Kirjelaatu 300 x 300 dpi; vedoslaatu 300 x 150 dpi; grafiikka 75, 100, 150, 300 dpi. Komentokieli: HP PCL taso 3. Muistipuskuri: 80 kilotavun vastaanottopuskuri. Materiaalikoot: U.S. Letter (8,5" x 11"), A4-lomake (210 x 297 mm), U.S. Legal (8,5" x 14"), U.S. kalvo (8,5" x 11"), A4 kalvo (210 x 297 mm), Executive (7,25" x 10,5"), U.S. No.10 kirjekuori (4,12" x 9,5"), Eurooppalainen DL-kirjekuori (220 x 110 mm). Tulostusmateriaalin neliömetripaino: 60 - 135 g/m². Materiaalin käsittely: Yhdysrakenteiset arkinsyöttölaite (100 arkkia) sekä kir- jekuorien syöttölaite (20 kuorta). Liitännät: Centronics-rinnakkaisliitäntä ja RS-232C-sarjaliitäntä. Virran kulutus: 8 wattia maksimi odotustilassa ja 25 wattia maksimi tulostusti- lassa. Melutasot: Normaalitulostus 49 db(A), vedostulostus 50 db(A) (ISO 9296). Mitat: (L) 443 mm x (K) 206 mm x (S) 389 mm. Paino: 6,6 kg. Kestoikä: 60 000 sivua, 20 000 tuntia. Enimmäiskäyttö 1000 sivua/kk, väritulos- teita 160 sivua/kk. {3Hewlett Packardin uudet mallit {3------------------------------ Hewlett Packardilta on tullut monia uusia DeskJet-malleja markkinoille, ja taso tuntuu olevan aina vain korkea. Uudet mallit ovat monessa suhteessa parempiakin kuin vanhat. Esimerkiksi DeskJet 660C ja 850C ovat hinnaltaan edullisia ja kyke- nevät tekstitulostuksessa 600 x 600 dpi:n tarkkuuteen RET-tekniikan ansiosta, ja DeskJet 850C kykenee uuden C-RET-tekniikan ansiosta paljon sävykkäämpään väritu- lostukseen kuin aikaisemmalla mustesuihkutekniikalla. Näissä kummassakin on mus- ta- ja värimustekasetti erikseen. Kirjoittimet ovat perusratkaisultaan saman- tyyppisiä kuin vanhatkin DeskJetit, mutta muotoilu on uudistunut ja varsin on- nistunut. DeskJet 660C maksaa 2800 mk ja 850C 3950 mk. Jos taas ei tarvita väri- tulostusta, niin DeskJet 540 on hyvä ja edullinen mustesuihkukirjoitin, tarkkuus on 600 x 300 dpi ja hinta tällä hetkellä erittäin edullinen: 1690 mk. Hewlett Packardin halvin laserkirjoitin, LaserJet 4L, maksaa tällä hetkellä 3590 mk ja sen tarkkuus on 300 dpi + RET-terävöinti, tulostusnopeus 4 sivua/min. DeskJetit ja LaserJetit ovat myös siinä suhteessa hyviä kirjoittimia Amigalle, että niihin on ollut olemassa toimivat ajurit, ja myös uusiin malleihin tullee ajurit saataville. Tulostus onnistunee auttavasti myös vanhoilla ajureilla.