5 1* {7 Posti {7 ----- Koska ja missä on Assembly '95? Miika Keskinen Toimitus: Saamieni ennakkotietojen mukaan Assembly '95 pidetään 10.8. - 13.8. Helsingin Messukeskuksessa. Samoissa tiloissa pidetään tuolloin myös Play '95 -pelimessut ja RoPeCon '95 -roolipelimessut. Kuhunkin tilaisuuteen myyydään irtolippuja päiväksi ja koko viikonlopuksi. Lippu Assemblyille maksaa 200 markkaa tai 240 markkaa jos halutaan paikka tietokoneelle. Lisää ja varmempaa tietoa Assemblyis- tä tulee, kun tilaisuus lähestyy. Tarkoitus on myös järjestää Sakun toimesta Assemblyjen yhteydessä jonkinlaiset Amiga-messut. Niiden toteutuminen on kuitenkin vielä epävarmaa, joten ideoita ja apua otetaan ilomielin vastaan! Janne Siren {3-------------------------------------------------------------------------------- 1. Onko Amigalle saatavana PC:n move-käskyä vastaavaa komentoa PD:nä? 2. Mistä saa helpoiten ja halvimmalla Commodoren include-tiedostot? Ovatko ne vapaasti levitettäviä? 3. Mistä saa helpoiten ja halvimmalla Amigan POV-Rayn? (Persistence of Vision Raytracer) 4. Mille mustesuihkutulostimille on olemassa Amigan ajureita? Mistä niitä saa? 5. Mistä saa 'Student ID':n, joka vaaditaan DICE:n opiskelija-alennukseen? Pitääkö maksuun lisätä '6% Sales Tax'? Sisältyvätkö Commodoren includet DI- CE:een? Janne Lähteenmäki Toimitus: 1. Tarkoittanet move-käskyllä käskyä, jolla tiedosto siirretään paikasta a paik- kaan b. Unixissa ko. käsky on mv. Amigaan saa PD:nä move-käskyn korvikkeita. Esimerkiksi CShellissä se on copy-ko- mennon optio "copy -m". Komento on helppo koodata myös itse tai sen voi korvata yhdistämällä Delete- ja Copy-komennot AmigaDOS-skriptillä. .key source,dest .bra [ .ket ] Copy [source] [dest] CLONE QUIET Delete [source] QUIET 2. Commodoren include-tiedostot saa helpoiten jonkin C-kääntäjän mukana, tosin niitä levitetään laittomasti yleisesti. Toinen vaihtoehto on ostaa Native Deve- loper's Kit (NDUK 3.1), joka sisältää autodocit, includet ja esimerkkejä. Hintaa paketille tulee saksalaiselta Hirsch & Wolffilta tilattuna siinä 150 markkaa. Includet eivät ole vapaasti levitettäviä, joten niitä ei saa kopioida. Hirsch & Wolf OHG Mittelstraße 33 D-56564 Neuwied Germany Puhelin: 990-49-2631-8399-0 Faksi: 990-49-2631-8399-31 3. POV-Rayn saa helpoiten bokseista, FTP:ltä tai muusta tiedostokirjastosta. Esa Heikkinen ylläpitää jonkinlaista PD-kirjastoa, josta se varmaan myös löytyy. Esa Heikkinen on yksi Sakun koordinaattoreista, ja hänen yhteystietonsa löydät toi- saalta lehdestä. 4. Ainakin DeskJet 500C:lle on olemassa ajurit, Canonin BubbleJeteille muistaak- seni myös. En tiedä tarkasti ajuritilannetta. Periaatteessa ajureista ovat vas- tuussa kirjoittimien valmistajat, mutta koska Amiga on heidän kannaltaan harvi- nainen kone, ei tilanne ole kovin hyvä. Commodorekaan ei pahemmin ajureita väsännyt. (Tuleehan noita aika liuta koneen mukana, toim. huom.) Kannattaa edel- leenkin katsoa bokseista ja PD-kirjastoista hakusanoilla... 5. Student ID on opiskeluoikeustodistus tai opiskelijakortti. Yliopistoista ja korkeakouluista sen saa englanniksikin pyytämällä opintotoimistosta. Lukiotasol- la kanslisti varmaan kirjoittaa sen pyynnöstä. Muistaakseni Dillon hyväksyy myös opiskelijakortin kopion (SYL:n tai SLL:n muovikortti). 6% Sales Tax on USA:n erikoisuus, joka lisätään hintaan, jos ostaja on samassa osavaltiossa kuin myyjä. Veroprosentti vaihtelee osavaltioittain. Tätä veroa ei suomalaisen pidä maksaa, mutta mikäli disketit jumiutuvat tulliin, täällä päässä hintaan lisätään n. 25% Suomen arvonlisäveroja ja EU:n ulkopuolelta tuotettaville kamoille mätkäistäviä tulleja. DICE:n kaupalliseen versioon sisältyvät Commodoren inclu- de-tiedostot. Janne Siren ja Antti Vähä-Sipilä {3-------------------------------------------------------------------------------- Näin 11:nnen numeron ilmestymisen myötä ajattelin vähän tuoda mielipiteitäni Sa- kusta julki. Olen lukenut disketti-Sakua numero viidestä lähtien. Ensiksi pitää tietysti sanoa, että Saku on todella hyvä lehti, eikä paikoin sitä lukiessa edes huomaa, että sitä kirjoittamassa on ollut enimmäkseen vain harras- telijoita. Juttujen taso on siis suurimmaksi osaksi uskomattoman hyvä. Testit ovat uusista laitteista/ohjelmista, mikä on kiitettävää. Huonot puolet koskevat ainoastaan lehden ulkoasua, mikä kertoo tasostakin jota- kin. Saku näyttää paikoin liian epäprofessionaaliselta. Mielestäni kirjoittajille pitäisi antaa joitain ohjeita tekstin jaottelusta, tärkeimpänä ohjeena väliotsi- koiden käyttö. Nykyään jutut näyttävät liian erilaisilta, esim. jotkut kirjoit- tajat käyttävät otsikoita ja jotkut eivät. Juttu ilman väliotsikoita on yh- tenäinen pötkö tekstiä, jota on työläs lukea. Kappalejaottelussa on myös toivomisen varaa. Kun kaikki kappaleet erotellaan toisistaan yhdellä tyhjällä rivillä, näyttää lyhyistä kappaleista koostuva teks- ti liian irtonaiselta. Mielestäni parempi tapa olisi erottaa kappaleet tabulaat- torilla. Suuremmat asiakokonaisuudet voisi sitten erotella tyhjällä rivillä ja väliotsikolla. Tämä tietysti riippuu käytetystä tekstinmuotoilijasta, mutta voi- sihan joku ohjelmointitaitoinen tehdä ajankulukseen Sakulle oman sellaisen... Väriä pitäisi mielestäni käyttää enemmän, vaikka ei tietystikään mikään räikeä ulkoasu ole tarkoituksena. Esimerkiksi taulukoita saisi havainnollisemmiksi värien avulla. Kun ei kerran tarvitse maksaa painokuluja, niin ei värejäkään kannata säästellä... Tässä on tietysti se huono puoli, että käsittääkseni lehden värit asettaa enimmäkseen Janne Siren, ja hänelle voisi tulla liikaa töitä lisävärjäämisestä. Älkää hämääntykö siitä, että huonojen puolien listaamiseen meni enemmän tilaa, se johtuu vain niiden luonteesta. "Ribarts" Toimitus: Disketti-Sakun teknisestä toteutuksesta johtuen värien käytölle on omat rajoi- tuksensa, eikä AmigaGuide-Sakussa ole näitäkään mahdollisuuksia. Taulukot olisi mukava kasata jollain ohjelmalla näyttäviksi kuviksi, mutta sellaista ohjelmaa ei ole käytettävissä. Toivottavasti uusi HTML-lukija avaa parempia visuaalisia mahdollisuuksia myöhemmin. Ja mitä epäprofessionaalisuuteen tulee, niin eiköhän syynä lähinnä ole se, että Saku on epäprofessionaalinen. :-) Ohjeet artikkelinkirjoitukseen ovat ehdotukse- si pohjalta toisaalla lehdessä... Janne Siren {3-------------------------------------------------------------------------------- Luettuani Esa Heikkisen artikkelin Sakunetin synnystä haluaisin tuoda asiaan oman näkökulmani. Kerrottakoon ensin, etten ole enää Fidonetissä eikä minulla ole eikä ole ollut mitään henkilökohtaisia siteitä Fidonetin johtoportaaseen, ellei oloni SF.AMIGA-alueen moderaattorina vuosina 1992-1993 ole sitä. En myöskään kuulu Sakuun enkä ole koskaan tavannut Esa Heikkistä. Uskon siis oleva- ni puolueeton asiassa. Sakunetin synnystä Esa kertoo, että perustamisen syy oli ristiriita Fidonetin johtoportaan kanssa. Hän mainitsee syiksi mm. Fidonetin nk. mustan listan ja Fi- donetin johtoportaan: Tuomo Soinin, joka vastaa Fidonetin julkisten viestialuei- den siirrosta Suomessa (alias REC) ja Pertti Heikkisen, joka on Suomen Fidonetin koordinaattori (RC). Ristiriita tosiaankin syntyi, mutta aivan toisenlainen kuin mitä Esa mielellään antaa Sakun lukijoiden ymmärtää. Kaikki alkoi siitä, kun SF.AMIGA.SAKU-alue perustettiin. Alueelle nimettiin väliaikainen moderaattori, puheenjohtaja, Erno Tuomainen. Hän ilmoitti selkeästi olevansa vain väliaikainen. Jonkin aikaa SF.AMIGA.SAKU-alueen perustamisen jälkeen Erno ilmoitti luopuvansa paikasta, joka tuli siis yleisesti haettavaksi. Esa oli ainoa ehdokas kyseiselle pallille. Niinpä Erno yksinkertaisesti ilmoitti SF.ECHO-alueella REC:lle Esasta tulevan uusi moderaattori. Jo tässä rikottiin Fidonetin säännöstöä, jonka mukaan kaikki moderaattoriehdokkaat ilmoittautuvat REC:lle ja REC valitsee heistä soveliaimman. REC ilmoitti, ettei hän hyväksy Esaa moderaattoriksi. Tarkemmin hän ei kertonut syistä, mutta kaikille SF.ECHO:n säännöllisille lukijoille syy oli selvä - Esa oli käyttäytynyt Fidonetissä asiaankuulumattomasti ja täten joutunut nk. mustalle listalle. Tämä on aivan pätevä syy moderaattoriuden eväämiselle. REC ilmoitti myös, että ellei SF.AMI- GA.SAKU-alueelle löydy moderaattoria, se on pakko lakkauttaa. Tämä on normaali käytäntö Fidonetissä - moderaattoritonta aluetta ei saa olla. Tästä seurasi pitkä ja rasittava keskusteluketju, jossa Esa ehti uhkailla Fido- netin johtoa henkilörekisterilailla ja muutenkin käyttäytyi hyvin asiattomasti. Keskustelun aikana lähetin kerran Esalle yksityisviestin, jossa toivoin hänen lopettavan keskustelun, sillä mitään uutta Esa ei siihen enää tuonut. Vastausta en saanut. Viikkoja Esa jankkasi samoja argumenttejaan, joissa ei ollut mie- lestäni päätä eikä häntää ja sai Sakun organisaationa ja varmasti myös muun Ami- ga-käyttäjäkunnan hyvin huonoon valoon. Tässä vaiheessa Tuomo Soini, REC, ilmei- sesti lausui (en itse nähnyt tuota missään) kuuluisan lausahduksensa: "Minun tehtäväni ei ole puuttua Sakun toimintaan mitenkään, mutta voin jo nyt sanoa olevani aikalailla kurkkuani myöten sakulaisten toimintaan Fidonetissä." En voi moittia Tuomoa kärsivällisyytensä menettämisestä. Hänhän oli tehnyt Sa- kulle jo suuren myönnytyksen perustaessaan SF.AMIGA.SAKU-alueen, ja tuossa on kiitos. Tämän johdosta Esa Heikkiselle langetettiin ns. XAB-tuomio. XAB on lyhenne sa- noista eXcessively Annoying Behaviour, mikä tarkoittaa suomeksi hyvin ärsyttävää käytöstä. Tällöin Esa menetti nodenumeronsa, eli käytännössä hänet ja hänen purkkinsa suljettiin Fidonetistä kahdeksi kuukaudeksi (ajasta en ole varma). Tämän jälkeen SF.AMIGA- ja SF.AMIGA.SAKU-alueille lähetettiin Esan kirjoittama viesti, jossa ilmoitettiin Sakunetin perustamisesta. Moni minut mukaanlukien ih- metteli, mitä järkeä on perustaa uusi verkko. Fidonet on tähänkin asti toiminut aivan hyvin Sakun tiedotuskanavana, varsinkin SF.AMIGA.SAKU-alueen perustamisen jälkeen. Toivottavasti tämä kirjoitus selventää Esan motiiveja Sakunetin perustamiselle. Terje Bergström Toimitus: Hyvä Terje, Kiitos palautteesta koskien artikkeliani. Aivan heti alkuun täytyy myöntää, että tekstistäsi paistaa selvästi esille tietämättömyys siitä, mitä Fidonetissä to- della tapahtuu kulissien takana, tavallisen rivikäyttäjän näkymättömissä. Tämä selittyykin sillä, ettet ole ollut sysopina Fidonetissä tuona aikana, jolloin riidat olivat suurimmillaan. Vetoat kirjeessäsi moderaattoriehdokkuuteeni, josta koko sota ei ole edes al- kuansa saanut, mutta moderaattoriehdokkuuteni hylkääminen herätti eniten ihme- tystä ja keskustelua käyttäjien keskuudessa, ja olet siksi saanut virheellisen kuvan, että tässä olisi vain siitä kyse. Otan asian kuitenkin tässä esille, kos- ka se on niin monelle tuttu. Olen itse jo Fidonetissä maininnut, että minulle on aivan yksi ja sama, kuka toimii alueen moderaattorina, mutta halveksun menettelyä, jossa yksi asioista mitään ymmärtämätön henkilö määrää kaikesta omien henkilökohtaisten mieltymys- tensä perusteella. Ei moderaattorin "palli", kuten kirjeessäsi mainitset, ole mikään mukava homma, ei siitä saa kuin haukkumiset. Lyhyesti sanoen siis "paska jopi". Ilmoittauduinkin moderaattoriehdokkaaksi vain siksi, ettei kukaan muu ol- lut ilmoittautunut useista pyynnöistä huolimatta, mikä ei homman luonteen huo- mioonottaen ole yllättävää. Mutta kuten kirjeessäsi mainitsit, jonkun TÄYTYY ol- la moderaattori, muutoin alue lakkautetaan. En siis halunnut, että SF.Amiga.Saku lakkautetaan, joten ilmoittauduin ehdolle. Soinin ymmärtämättömyyttä asioiden hoidossa kuvaa se, että hän valitsi moderaat- toriksi henkilön, joka on armeijan palveluksessa viikot ja tavattavissa lähinnä viikonloppuisin. Tällä tavoin alueen toimiva moderointi saadaan hyvin tehokkaas- ti estettyä, joskaan sillä ei ole enää väliä, koska kukaan ei enää juuri keskus- tele SF.Amiga.Saku-alueella. Toinen esimerkki löytyy SF.Amiga-alueen moderaatto- rin valinnasta: Sami Klemola asettautui ehdokkaaksi, ja hänet hylättiin samalla tavalla kuin minutkin, ilman järkevää syytä. Syyksi ilmoitettiin kykenemättömyys alueen moderointiin. Olenko sitten esimerkiksi minä, joka on perustanut kokonaan uuden verkonkin, kykenemätön moderoimaan toisen verkon aluetta, jääköön lukijan itse pääteltäväksi... Näyttää siis siltä, että Soinin oikkuilun tarkoituksena on vaikeuttaa Amigaan liittyvien alueiden moderaattorinvaihdoksia, jotta saataisiin syy lopettaa ky- seiset alueet Fidonetissä kokonaan. Kun ketään ei hyväksytä, ei ole moderaatto- riakaan, ja alue pitää lopettaa. Mutta - kuten jo tuossa mainitsin - tämä moderaattorijupakka ei ole se syy, mik- si selkäni Fidonetille käänsin. Menkäämme ajassa taaksepäin vuosi pari, jolloin sain tietää, että Fidonetissä kootaan mustia listoja, joilla minunkin nimeni oli mukana. Listoille pääsyyn voi olla syynä se, että kirjoittelee ahkerasti Fidone- tissä, muuta ei tarvita. Olen ollut neuvonantajana monessa teknisessä tilantees- sa, ja hyvin nopeasti tulee vastaan tilanne, että toinen inttää jotakin asiaa toisin olevaksi, kunnes huomaa olevansa väärässä. Monelle tällainen on kova paikka julkisella alueella, ja ainoa puolustuskeino on laittaa liikkeelle kysei- siä listoja. Aluksi en edes välittänyt noista listoista mitään, ajattelin niiden olevan vain tilapäinen ja ohimenevä pila, joka häviäisi muodista hyvinkin nopeasti. Puoli vuotta oli kulunut, kun kuulin listoja levitettävän edelleen koko Suomen laajui- sesti, vieläpä automaattisesti leviävänä file-echona! Juttelin tästä monenkin sysopin kanssa, ja kaikki olivat sitä mieltä, että tämänkaltaiseen toimintaan tulee puuttua. Kirjeessäsi mainittua "asiaankuulumatonta käyttäytymistä" on siis puuttumiseni näiden listojen levitysorganisaatioon. Lukijan päätettäväksi jää, onko tässä ta- pauksessa puuttuminen asiaankuulumatonta vai ei. Lähetin listaa levittävälle sy- sopille netmailin, jossa kerroin antaneeni asian poliisin tutkittavaksi kunnian- loukkauksena listalla olevia henkilöitä kohtaan. Tässä vaiheessa koko Fidonet nousi takajaloilleen, ja Pertti Heikkinen, Soinit, Pajulat sun muut olivat kaik- ki listaa levittävän sysopin puolella ja puolustelemassa, että "ei tässä mitään, tää on vain tällainen pila". Tässä vaiheessa listojen file-echolevitys ainakin katkesi. Tämän jälkeen sain uhkauksen, että jos en vedä asiaa pois poliisilta, minut ero- tetaan koko verkosta. No, todellisuudessa en ollut edes mitään rikosilmoitusta tehnytkään, joten lähetin viestin, jossa kerroin peruneeni asian. Tämän jälkeen aikaa kului taas muutamia kuukausia kunnes huomattiin, että listoja levitetään jälleen vanhaan malliin. Puututtuani taas asioiden kulkuun tuli sitten tämä XAB, josta kirjeessäsikin mainitsit, eli yhden henkilön (Tuomo Soinin) määräämä erot- taminen koko verkosta. Tämän jälkeen en ole sitten enää voinut listojen levitte- lyyn puuttua, mutta periaatteessa kuka tahansa listalla olijoista voi halutes- saan tehdä listaa levittävää purkkia kohtaan syytteen, jos haluaa. Ei siinä mitään menetäkään, korkeintaan jos voittaa jutun niin voi vaatia korvauksia - rahat vaikkapa suuremman kiintolevyn hankintaan jne... Tuomo Soini siis tukee kyseisten listojen levittämistä toimillaan ja pyrkii te- kemään kaikkensa, että listoja vastustavat sysopit saadaan potkittua verkosta ulos. Asiaan ei vaikuta sekään, että Fidonetin echo-alueita käyttäjilleen jakava sysop maksaa kustannuksista 300 mk vuodessa. Näin kerätyt rahavarat olisi tar- koitus käyttää viestiliikenteen nopeuttamiseen nk. backbone-systeemillä, jossa yksi iso purkki lähettää viestejä ympäri Suomea oleville HUBeille. Maksuilla siis katetaan backbonelle koituvat puhelinkustannukset. Rahallisesti järjestelmästä saavat vastinetta kuitenkin ainoastaan HUBit, joiden ei siis tarvitse soittaa kenellekään. Normaalit sysopit soittavat itse omaan laskuunsa ja maksavat lisäksi puhelumaksut myös Fidonetille. Ja vaikka olet mak- sanut, sinut voidaan silti erottaa, eikä rahoja palauteta. Kun otetaan vielä huomioon se, että rahoja kerätään useilta sadoilta sysopeilta laittomasti ry:n nimissä, jota ei ole edes olemassa, voidaan puhua ainakin kymmenistä tuhansista markoista pimeää rahaa. Muutaman viestipaketin lähettämiseen ympäri Suomea ei koidu missään vaiheessa näin suuria puhelinkustannuksia, joten jonkun taskuun rahat menevät. Lisäksi systeemissä saattoi olla useankin päivän mittaisia kat- koksia, jolloin backbone ei soittanut niitä puheluitaan, josta rahallisen kor- vauksen saa. Tässä siis muutamia seikkoja, joista ei ole ennen julkisuudessa puhuttu. Listo- jen levittäminen jatkunee ennallaan, samoin rahankeräys, eikä siihen kukaan puu- tu - ja vastuussa olevat henkilöt pääsevät kuin koira veräjästä ilman seurauk- sia. Ehkä tämä auttaa lukijoita ymmärtämään, miksi minä ja jotkut muut sysopit ovat kyseiseen verkkoon kyllästyneet ja vailla uutta, vapaampaa verkkoa. Toivon, että perustamani Sakunet olisi sellainen. Tähän mennessä ainakin on kaikki suju- nut mukavasti, kaikenlaisia ongelmiakin on ollut näin alkuun, mutta viestilii- kenne on niistä huolimatta sujunut keskimäärin paremmin ja varmemmin kuin mak- sullisessa Fidonetissä. Ja jos joskus Sakunetissä aletaan periä backbone-maksu- ja, tehdään se ainakin virallisen, olemassaolevan ry:mme nimissä, eikä laitto- masti. Käytännössä ei ole kuitenkaan mitään perusteita maksuille, joten uudet sysopit ovat lämpimästi tervetulleita! Kunnioittavasti, Esa Heikkinen {3-------------------------------------------------------------------------------- Sakun systeemiohjelmointipalsta on pyörähtänyt käyntiin, ja hyvä niin. Siitä on varmasti hyötyä kaikille Amigaa ohjelmoiville. Ehdottaisin systeemiohjelmoinnin vastapainoksi hardware-ohjelmointia! Suomessa osataan ohjelmoida Amigalla näyttäviä pelejä ja demoja. AGA-ohjelmoinnin osaavat voisivat kirjoittaa uusista rekistereistä jne. 3D-gurut voisivat esitellä uusimmat kaavat, kuinka tehdään teksture-mappaus, "valolähteen mukaan varjostetut objektit" jne. PS. Systeemiohjelmoinnissa voitaisiin käsitellä Kickstart 3.0:n gurut ja aler- tit. Mitä tarkoittaa esim. "0100000C"? Exec, mutta mikä? "Information wants to be FREE!" (It MUST be free!) Toimitus: Kiitos palautteestasi - yritämme ottaa toiveesi huomioon. Tarkempaa tietoa gu- ruista löydät muuten exec/alerts.h- ja exec/alerts.i-tiedostoista, jos omistat Commodoren includet. Niiden mukaan 0100000C on "memory-insane alert", eli muis- tilistat ovat sotkeentuneet. Janne Siren {3-------------------------------------------------------------------------------- Pyysit kokemuksia Amigan hiiristä. Itse olen käyttänyt menestyksekkäästi noin vuoden ajan Roctec m300c -merkkistä hiirtä. Hiiri on saanut olla ahkerassa käytössä viikonloppuisin. Ainoat ongelmani ovat liittyneet likaan, jota pääsee hiiren sisään paljon hiiri- matosta. Sekin ongelma on poissa, kun siivouspäivinä muistaa imuroida hiirimaton ja silloin tällöin rasvaa liikkuvat osat hienomekaniikkaöljyllä. Olen ollut kai- kin puolin tyytyväinen hiireeni. Kerran oli usko vähällä loppua, kun hiiri puto- si pöydältä lattialle - vieläkö se toimisi? Laitettuani akselit paikoilleen hii- ri toimi niin kuin ennenkin. Roctec ei kestä kovia iskuja, mutta kukapa nyt hiirtänsä hakkaisi? Sinä, joka haluat hyvän perushiiren: Roctec on yksi vankka vaihtoehto! Vesa Kuukasjärvi, Heinävesi {3-------------------------------------------------------------------------------- Olen ajatellut alkaa myydä Amigan PD/SW-ohjelmia. Paljonko maksaa n. 2-5 ruudun mainos Sakussa? Jani Paavilainen, Hämeenlinna Toimitus: Tähän mennessä Sakussa mainostaminen on perustunut lähinnä molemminpuolisiin palveluksiin (kuten artikkeleihin tai raportteihin) ja on rahallisesti ollut il- maista. Tähän kuitenkin tuli muutos yhdistyksen kevätkokouksen päätöksellä. Itse mainostaminen Sakussa on edelleen ilmaista, mutta saadakseen oikeuden mai- nostaa, pitää mainostavan yrityksen olla Suomen Amiga-käyttäjät r.y.:n yri- tysjäsen. Valitettavasti yritysjäsenyyden vaatima sääntömuutos on edelleen hal- lituksen työstettävänä, joten ainakaan vielä yritysjäseneksi liittyminen ei on- nistu. Janne Siren {3-------------------------------------------------------------------------------- Kiitos tosi mahtavasta lehdestä ja varsinkin erinomaisesta C-ohjelmointipalstas- ta! Jatkakaa samaa tahtia. Ja sitten hieman kysymyksiä: 1) Voiko Amiga 2000:n kanssa käyttää 14400 bps modeemia? 2) Sain juuri DICE:n kaupallisen version ja pettymykseni oli suuri, kun Vmake- ohjelma guruili käyttäessäni Scan-komentoa. Mistähän moinen saattaa johtua? Ko- neessani on GVP:n 030-turbo ja AmigaOS 1.3. 3) Tuleeko AmigaOS 3.1:n mukana hypertekstinlukuohjelma? Entäpä CrossDOS? "Nimim. Paalutinko turhaan" Toimitus: 1) Kyllä, kuten myös nopeampiakin modeemeita. Amigassa ei ole aivan PC:n kaltai- sia ongelmia sarjaportin kanssa, mutta koska sisäinen portti ei ole puskuroitu, niin mitä nopeampi modeemi, sitä enemmän prosessoritehoa on hyvä olla käytettävissä. 68000:kin vielä riittää 14400 bps:lle, joten sinun kokoonpanolla- si ei varmasti tule sen suhteen ongelmia. Muista hankkia ulkoinen malli, sillä (useimmat) korttimodeemit sopivat vain PC-koneisiin. 2) Valitettavasti tavoittamani DICE kolmosen käyttäjät eivät olleet törmänneet vastaavaan ongelmaan. Kenties asetuksissasi on jotain vikaa, ja se laukaisee bu- gin ohjelmassa? 3) AmigaOS 3.1:n mukana tuleva MultiView osaa näyttää AmigaGuide-muotoisia hy- pertekstejä. CrossDOS on ollut osa Amigan käyttöjärjestelmää jo versiosta 2.1 saakka. Janne Siren {3-------------------------------------------------------------------------------- Vuosina yksi ja kaksi minullakin oli Amiga 2000, mutta kun C=lehti kaatui, kaa- tui minunkin kiinnostukseni Amigaan. En ollut, enkä ole vieläkään mikään nero tietokoneiden kanssa - tiedon puute oli silloin tappavaa. No, nyt siihen on tul- lut helpotus eli te, arvokkaat Sakulaiset. 1) Ajattelin siinä välillä, kun ei ollut Amigaa, että grafiikkaa voi tehdä PC:lläkin. Joo, lopun tiedättekin. Milli rahaa ja kyllä sitä saa, eli se siitä. Tämä palautti minut maan pinnalle, ja muutama vuosi sitten ostin itselleni gra- fiikkaa ja videon tekstitystä varten A3000:n ja AmigaProTitlerin. Olin kokoonpa- noon vähän aikaa tyytyväinen, mutta nälkä kasvaa syödessä, ja hankin GVP:n IV-24-grafiikkakortin RGB-splitterillä composite-versiona. Toimii myös Genlocki- na. Siihen olen kyllä tyytyväinen, mutta 24-bittisiin kuviin liittyy monta on- gelmaa. Älkää pelästykö, kysyn niistä joku toinen kerta. Ongelma on koneeni. Se on mielestäni todella hidas A3000:ksi. SysInfo kertoo koneessani olevan CPU:na 68030/15.70 ja nopeutta 3.18 MIPS. Muistia koneessani on 2 Mt CHIP ja 8 Mt FAST. Koneen mukana tuli A2000:n näppäimistö. Onko A3000:n näppis parempi, paljonko se maksaa ja kannattaako vaihtaa? Mikä on koneeni virallinen malli (onko se edes aito A3000)? 2) Jos ostan koneeseeni Warp Engine -turbon, niin montako kertaa nopeampi ko- neestani tulee esim. renderoinnissa? Verratkaa esim. A4000/040:een tai A4000/060:een. Onko olemassa verrattavia muita A3000:n kiihdytinkortteja? Mitkä ovat Warpin 28/33/40 MHz:n korttien hintaerot ja sopivatko ne kaikki minun A3000:eeni? Jos tilaan Warpin ulkomailta, kuinka toimia ja paljonko tulee kuluja (ALV jne.)? 3) Kuinka Saku tulee purkaa käytännössä? Kun purin sen kovalevylle ja yritin käynnistää, tuli ilmoitus: "Saku: medplayer.library (v5) ei auennut." Missä vi- ka? Purinko oikein? Jouduin tekemään Sakusta boottaavan korppuversion, hyvä niin, mutta olisi kiva saada se toimimaan kovalta. Terveisin Petteri Räsänen, Kangasala Toimitus: 1) Koneesi virallinen mallinumero on ilmeisesti A3016 (tai A3000/16, kirjoitusa- su vaihtelee), jossa A3025:n 25 megahertsin prosessorin ja 68882-matematiikkap- rosessorin sijaan on 16 megahertsin prosessori ja 68881-matematiikkaprosessori. Kyseessä on siis A3000:n halvempi ja hitaampi malli. Amiga 3000:n näppäimistö eroaa A2000:n vastaavasta lähinnä vain ulkoisesti. Uusi näppäimistö maksaa Suo- men Huoltopalvelussa noin tuhat markkaa, joten vaihtaminen ei ole kannattavaa. 2) Renderointia Warp Engine nopeuttaa todella paljon 68040:n sisäisen RISC-tyyp- pisen matematiikkaprosessorin ansiosta. Normaaliteho on nopeasti laskien noin 8-9-kertainen A3000/16:een verrattuna. Matematiikkaprosessorin (jota 3D-ohjelmat runsaasti käyttävät) tehoero on vielä suurempi. A4000/040:een ero renderoinnissa lienee käytännössä 2-3 kertainen. Kannattaa muistaa, että Warpissa on huippuno- pea muisti, joka antaa todella paljon lisänopeutta 40 MHz:n prosessorin ohella. Warpista on erikseen A3000-versio, koska A4000-versio ei mahdu A3000:n sisään. A3000-versiossa on vain kaksi SIMM-paikkaa. A3000:een sopii myös Commodoren A3640, joka on käytännössä samanlainen prosesso- rikortti kuin A4000/040-mallissa. Kyseessä on siis 25 MHz:n 68040-kortti, jolla ei ole omaa nopeaa muistia kuten Warpilla, vaan se käyttää emolevyn muistia. A3640 käsittelee muistia melko hitaasti, mutta jokapäiväisessä käytössä se ei haittaa. Jos renderointi on pääasia, A3640 nopeuttaa halvalla ja paljon. Ulkomailta tilaaminen riippuu hyvin paljon siitä, mitä ja mistä tilataan. EU:n sisällä ei tulleja tarvitse maksaa, mutta ALV täytyy maksaa joko lähettäjämaahan tai Suomeen. EU:n ulkopuolelta tilattuihin tuotteisiin taas ei tule veroja, tul- limaksut kylläkin. Warp Engineä myy Suomessa Westcom Data Oy, (921) 251 8000. 3) Kuten Sakun käyttöohjeissa mainitaankin, pitää mukana tulevat library-tiedos- tot siirtää kovalevysi käynnistysosion Libs-hakemistoon. Systeemiystävällisenä ohjelmana Saku ei osaa etsiä niitä muualta. Jyrki Saarinen ja Janne Siren {3-------------------------------------------------------------------------------- Kysymyksiä: 1) Onko olemassa edullista, mieluiten PD/SW-ohjelmaa, jolla voi muuntaa Win- dowsin True Type -fontteja säädyllisempään muotoon, esim. Agfa Compugraphic, PostScript Type 1 tai Nimbus Q. Mistähän modeemiton saisi ohjelman halvalla? Olisin kiinnostunut myös tavallisten bittikarttafonttien muuntamisesta skaalat- taviksi, jotta voisin käyttää niitä Final Copy II:lla. 2) Mistä modeemiton henkilö voisi saada skaalattavia fontteja edullisesti olet- taen, ettei hän halua asioida ulkomaisten yritysten kanssa valuuttasotkujen ta- kia? 3) Mitkä ovat ehdottomia Workbenchin apuohjemia ja mistä ne saa edullisimmin? 4) Jos käytän SUURTA ruutua, niin pystyykö Workbench venyttämään taustakuvan ko- ko ruudun kokoiseksi, eikä vain monistamaan montaa kopiota kuvasta? Miten ikku- noihin saa yksilöllisen taustakuvioinnin? 5) A1200:ni on tiltannut kaksi kertaa oudolla tavalla: En voi käyttää AGA- värejä, jollen buutatessa käy Setup-menussa (sieltä ei tarvitse valita mitään). Ongelma korjautuu Workbenchin uudelleenasennuksella korpuilta. Käytössä oli myös kovalevy. Mikä on voinut aiheuttaa mainitunlaisen kummallisuuden? 6) Tarjotaanko Final Copy II:n omistajille mahdollisuutta päivittää ohjelmansa Final Writeriin edullisella päivityshinnalla? 7) Voiko turbokortilla varustetussa koneessa käyttää vanhaa prosessoria hyödyk- si? 8) Jos yhdistämme A1200:n ja CD32:n, voiko CD32 ladata ohjelmia A1200:n levykea- semasta? Voisinko pelata kaksinpelinä jotain peliä, joka vaatii kaksi konetta kaksinpeliin? Hyötyykö Workbench CD32:n nopeutetusta grafiikasta eli saanko no- pean 256-värisen grafiikan? Onko A1200:n CD32-laajennusta saatavilla ja onko se täysin CD32-yhteensopiva (uusi piiri mukana)? Saako CD32-laajennukseen kytkettyä 32-bittistä lisämuistia, kelloa, matikkaprosessoria tai tehokkaampaa prosesso- ria? CD32-laajennuksessa on ilmeisesti myös koneen ulkopuolinen osa (CD-asema ainakin), mutta onko tässä osassa paikkaa laajennuskortille, jonka paikka menee CD32-laajennukselle? 9) Onko A1200 päivitettävissä AAA:lla hamassa tulevaisuudessa? 10) Uudemmissa käyttöjärjestelmissä tekstiä pystyy maalaamaan, mutta ohjekir- joissa ei mainita, mitä hyötyä siitä on. Löytyykö esim. leikkaa ja liimaa? 11) Mistä saisi suomenkielisen Workbenchin? Hinta? 12) Oliko Aku Ankka 11:ssä (16/3/1994) kuvattu Amiga 5000:n prototyyppi? Kommentteja: 13) Sivun vaihto helpommaksi. Nykyään vakaa hiirikäsi on tarpeellinen. Ehdotan, että tekstialue jaetaan kahteen osaan, joista painaessa oikeanpuoleista saa seu- raavan sivun ja vasenta edellisen sivun. Artikkelin vaihtoon voisi tehdä saman- laisen järjestelyn eli ruutu olisi jaettava neljään osaan, vaikkapa sektoriin. 14) Overskannattua ruutua käytettäessä Saku sijoittuu vasempaan yläkulmaan. Toi- von parannusta, jotta ei tarvitsisi aina törkkiä monitorin asetuksia. 15) Pistäkää "Workbench-vinkit"-tyylinen palsta joka numeroon. Muistakaa, että on amigisteja, joille perusasiat omasta koneesta ovat epäselviä. 16) Kootkaa esimerkiksi kymmenen disketillistä välttämättömiä Workbench-apuoh- jelmia ja myykää sitä vaikka viidellä kympillä. Vai oletteko jo tehneet näin? Lisätietoja, kiitos. 17) Olisiko mahdollista järjestely, jossa Sakun eri numeroita voisi lukea uusim- malla koodilla ja luettavana olevaa numeroa voisi vaihtaa yhtä helposti kuin ar- tikkelia (olettaen, että vanhat Sakut ovat kovalevyllä)? Terveisin, Mikko Mättö Toimitus: 1) Edullista vaihtoehtoa ei tullut vastaan, mutta Westcom Data Oy myy Type Smith 2.5 -ohjelmaa, jolla voi konvertoida ja muokata skaalattavia fontteja. Hintaa tosin tulee 1150 mk. Westcom vastaa arkisin kello 10 - 17 numerossa (921) 251 8000. 2) Purkeissa fontteja liikkuu runsaasti, mutta modeemittomalle niiden hankinta voi osoittautua hankalammaksi. Voit tiedustella ilmaislevityksessä olevia font- teja Sakun koordinaattoreilta. Eri asia sitten on, löytyykö heiltäkään niitä tai onko heillä resursseja suurelle joukolle ihmisiä etsiskellä ja postitella kai- kenlaista. Tilannetta helpottanee suunnitelmissa oleva Sakun oma Fish-tyylinen sarja PD-levyjä (Frog? :-). Westcom myy kaupallisia fonttikokoelmia. 3) Tarpeelliset ohjelmat ovat mielipidekysymyksiä. Virustutka lienee välttämättömyys kaikille, joten ainakin Virus Checker tai vastaava kannattaa hankkia. Tekstieditoriksi sopii halpa, mutta laadukas GoldEd ja KingCON parantaa Shelliä. Mainitsemani ovat PD/SW-ohjelmia, joten niitä voi tiedustella esimer- kiksi Avesoftista numerosta (931) 255 5050 tai Sakun koordinaattoreilta. 4) Ei pysty. Taustan ikkunoille voit valita WBPattern-ohjelmasta näpäyttämällä ensin Placement-painiketta kerran (niin että painikkeeseen ilmestyy sana Win- dows) ja sitten valitsemalla kuvan tai kuvion. 5) Käyttöjärjestelmä tunnistaa AGA-piirit vasta, kun C-hakemistosta löytyvä Set- Patch-ohjelma on ajettu. SetPatch korjaa myös muutamia käyttöjärjestelmän buge- ja, joten se kannattaa ja pitää suorittaa konetta käynnistettäessä. Helpoiten tämä käy lisäämällä rivi "C:SetPatch QUIET" Startup-Sequenceen. Tosin yleensä kannattaa pitää Startup-Sequence sellaisena kuin se asennuksen jälkeen onkin ja tehdä omat lisäyksensä User-Startup-tiedostoon. Alkuperäisessä Startup-Sequen- cessa SetPatch ajetaankin heti ensimmäisenä. 6) Ei. 7) Ei. 8) Jos CD32:sta löytyvät sopivat tietoliikenneohjelmat ja koneiden välille on hankittu sarjakaapeli tai vastaava, voi CD32 periaatteessa ajaa Amiga 1200:n le- vyllä olevia ohjelmia ja vaikka toimia kakkoskoneena kaksinpeleissä. Ajamisessa ongelmia tuottaa CD32:sta vakiona puuttuva kovalevy. Tiedostot pitää siirtää RAM-levylle ja ajaa ne sieltä - suoraan sarjakaapelia pitkin ei ohjelmia voi ajaa. Sarjakaapeliksikaan ei kelpaa mikä tahansa. Sopiva kaapeli löytyy ainakin CD32 Connection Kitistä, jota Englannissa myy Brian Fowler Computers numerossa 990-44-392-499-755. CD32:n voi myös laajentaa täydeksi tietokoneeksi Microbotic- sin SX-1 -laajennuksella. SX-1 löytyy Englannissa ainakin Indin listoilta nume- rosta 990-44-543-419-999. Jos ulkomailta tilaaminen hirvittää, tutustu kotimais- ten Amiga-kauppiaiden listaan toisaalla lehdessä ja kysele heiltä tuotteiden saatavuudesta. CD32:n grafiikka ei normaalikäytössä ole A1200:n vastaavaa nopeampaa, sillä Aki- ko-piiri nopeuttaa vain ns. chunky-planar-muunnosta, jota käytetään esimerkiksi peleissä texture mappaukseen. Commodoren CD1200-laajennus upposi emoyhtiönsä mukana. Nähtäväksi jää, vaivau- tuuko Commodoren uusi omistaja, Escom, viimeistelemään tuotetta julkaisukuntoon. Hätä ei kuitenkaan ole tämän näköinen, sillä edellisessä Sakussa esitelty Overd- rive CD tuo Amiga 1200:lle vieläpä sisäistä laajennuspaikkaa uhraamatta lähes täysin CD32-yhteensopivan romppuaseman. Akiko-piiriä ei mukana ole, mutta sitäkin emuloidaan ohjelmallisesti varsin hyvällä menestyksellä. 9) Tuskin. 10) Maalatun tekstin voi kopioida leikekirjaan painamalla samanaikaisesti oi- keanpuoleisen Amiga-näppäimen ja C:n (copy) pohjaan. Tekstin saa leikekirjasta ulos vastaavasti oikea-Amiga-V:llä (view). 11) Virallista suomenkielistä locale-tiedostoa Workbenchille myytiin vain Suo- meen virallisia reittejä tulleiden Amigoiden mukana, eikä sitä saa ostettua erikseen Commodoren sotkujen takia. Purkeissa liikkuu epävirallinen ja ilmainen käännös, jota voit tiedustella Sakun koordinaattoreilta. 12) Ei. Commodoren säästölinja ei olisi sallinut niin suuria näppäimiä. :-) 13) Eikö näppäimistö ole silti kätevin tapa selata sivuja? 16) PD-kirjastoa ollaan suunnittelemassa. Kokoelmasta on tarkoitus tulla maksu- ton. Siihen saakka voit tiedustella PD-ohjelmia esimerkiksi Avesoftista, ellei paikallinen Sakun koordinaattori sinua pysty auttamaan. 17) Tämä on teknisesti hieman hankala toimenpide, Sakua kun ei ole suunniteltu taaksepäin yhteensopivaksi itsensä kanssa. Toivottavasti pian nykyinen lukuoh- jelma korvataankin upouudella HTML-lukijalla, jossa yhteensopivuus on otettu pa- remmin huomioon ja lehtiä voi lukea aina lukuohjelman uusimmalla versiolla (tai millä tahansa HTML-lukijalla). Kiitos kommenteistasi ja pahoittelumme vastauksen viivästymisestä! Pyrimme to- teuttamaan toiveitasi mahdollisuuksien mukaan. Janne Siren {3-------------------------------------------------------------------------------- Suomen Amiga-käyttäjien unionin lehdet pyrkivät asiantuntijoiden avulla sel- vittämään ongelmasi ja vastaamaan palautteeseesi Posti-palstan kautta. Voit lähetellä mielipiteitä ja kysymyksiäsi seuraavaan osoitteeseen postitse. Koor- dinaattorit voivat myös välittää saamaansa palautetta lehteen. Janne Siren / Saku Oravamäentie 2 F 17 02700 Kauniainen Internet: jts@krk.fi