@database FIN # ftp.funet.fi pub/ham/Finnish/ # Organisointi Tomi Jaskari 29. tammikuuta 1994 @node main " Suomi - Finland " @{ " Lapin lääni " link Lapinlääni } @{ " Oulun lääni " link Oulunlääni } @{ " Vaasan lääni " link Vaasanlääni } @{ " Keski-Suomen lääni " link Keski-Suomenlääni } @{ " Kuopion lääni " link Kuopionlääni } @{ " Pohjois-Karjalan lääni " link Pohjois-Karjalanlääni } @{ " Turun ja Porin lääni " link TurunjaPorinlääni } @{ " Hämeen lääni " link Hämeenlääni } @{ " Mikkelin lääni " link Mikkelinlääni } @{ " Ahvenanmaa " link Ahvenanmaa } @{ " Uudenmaan lääni " link Uudenmaanlääni } @{ " Kymen lääni " link Kymenlääni } Väestö 31.12.1992 5054982, lisäystä vuodesta 1991 30524. @endnode @node Ahvenanmaa 001 Brändö 002 Eckerö 003 Finström 004 Föglö 005 Geta 006 Hammarland 007 Jomala 008 Kumlinge 009 Kökar 010 Lemland 011 Lumparland 012 Mariehamn 013 Saltvik 014 Sottunga 015 Sund 016 Vardö @endnode @node TurunjaPorinlääni " Turun ja Porin Lääni " 100 Somero 102 Alastaro 103 Askainen 104 Aura 105 Dragsfjärd 106 Eura 107 Eurajoki 108 Halikko 109 Harjavalta 110 Honkajoki 111 Houtskari 112 Huittinen 113 Hämeenkyrö 114 Ikaalinen 115 Iniö 116 Jämijärvi 117 Kaarina 118 Kalanti 119 Kankaanpää 120 Karinainen 122 Karvia 123 Äetsä 124 Kemiö 125 Kihniö 126 Kiikala 128 Kiikoinen 129 Kisko 130 Kiukainen 131 Kodisjoki 132 Kokemäki 133 Korppoo 134 Koski TL 135 Kullaa 136 Kustavi 137 Kuusjoki 138 Köyliö 139 Laitila 140 Lappi 141 Lavia 142 Lemu 143 Lieto 144 Loimaa 145 Loimaan kunta 147 Luvia 148 Marttila 149 Masku 150 Mellilä 151 Merikarvia 152 Merimasku 154 Mietoinen 155 Mouhijärvi 156 Muurla 157 Mynämäki 158 Naantali 159 Nakkila 160 Nauvo 161 Noormarkku 162 Nousiainen 163 Oripää 164 Paimio 165 Parainen 166 Parkano 167 Perniö 168 Pertteli 169 Piikkiö 170 Pomarkku 171 Pori 172 Punkalaidun 173 Pyhäranta 174 Pöytyä 175 Raisio 176 Rauma 177 Rauman MLK 178 Rusko 179 Rymättylä 180 Salo 181 Sauvo 182 Siikainen 183 Suodenniemi 184 Suomusjärvi 185 Säkylä 186 Särkisalo 187 Taivassalo 188 Tarvasjoki 189 Turku 190 Ulvila 191 Uusikaupunki 192 Vahto 193 Vammala 194 Vampula 195 Vehmaa 196 Velkua 197 Viljakkala 198 Västanfjärd 199 Yläne @endnode @node Uudenmaanlääni " Uudenmaan lääni " @{ " Orimattila " }@{ " Artjärvi " } @{ " Sammatti " }@{ " Nummi-Pusula " }@{ " Karkkila " }@{ " Hyvinkää " }@{ " Mäntsälä " }@{ " Pukkila " }@{ " Myrskylä " } @{ " Lohjan kunta " }@{ " Vihti " } @{ " Järvenpää " } @{ " Pornainen " }@{ " Askola " } @{ " Liljendal " } @{ " Karjalohja " } @{ " Lohja " link Lohja } @{ " Nurmijärvi " }@{ " Tuusula " }@{ " Kerava " } @{ " Lapinjärvi " } @{ " Tenhola " }@{ " Pohja " }@{ " Karjaa " }@{ " Siuntio " } @{ " Vantaa " }@{ " Sipoo " } @{ " Ruotsinpyhtää " } @{ " Tammisaari " }@{ " Inkoo " }@{ " Kirkkonummi " }@{ " Espoo " } @{ " Porvoon MLK " }@{ " Pernaja " } @{ " Hanko " } @{ " Kauniainen " } @{ " Helsinki " } @{ " Porvoo " } @{ " Loviisa " } @{ " [yleistä] " link Uudenmaan_luonto } @{ " luonto " link Uudenmaan_luonto } @{ " [talouselämä] " link Uudenmaan_luonto } Uudenmaan_kuntaluettelo @endnode @node Uudenmaan_luonto Uudenmaan läänin rannikko on rikkonaista, ja useimmilla seuduilla saaret peittävät näköalan rannalta Suomenlahden_ ulapalle. Suurimpia niemiä ovat lännessä Bromarvinniemi_, Hankoniemi_, Upinniemi_ ja Porkkalanniemi sekä Porvoon itäpuolella sijaitsevat Tirmon_ ja Kabbölen_ niemimaa. Monet saaret ovat maankohoamisen myötä kasvaneet melkein niemiksi, kiinni mantereeseen. Hankoniemen ja Uponniemen välinen saaristo on tiheä ja melko laaja, mutta suuria saaria on vähän (mm. Skärlandet_ ja Orslandet_). Porvoon-Loviisan seudulla sen sijaan on muutamia suurehkoja saaria, Emäsalo_, Vessölandet_, Pellinki_, Sarvisalo_, Keipsalo_ ja Vahterpää_. Isoilla saarilla on kallioiden välissä metsiä ja viljelyksiä, mutta pikkusaaret ja ulkoluodot ovat karuja. Tammisaaren ulkosaaristossa on Jussaaren_(Jussarö_)luonnonpuisto_. Pääosa Uuttamaata on rannikolta vähitellen pohjoiseen kohoavaa alankoa, ja alueella on vain harvoja yli 100 m:n korkuisia kohoumia. Tasaisinta on Itä-Uudellamaalla ja Helsingin seudulla, missä jääkauden loppuvaiheessa syntyneillä savikoilla on laajoja peltolakeuksia. Muutoin maasto on varsin vaihtelevaa, sillä merestä kohonneella rantamaalla toistuu saariston korkokuva; kallioiset tai moreenin peittämät mäet kohoavat keskimäärin 10-20 m ympäristöään ylemmäksi ja notkoissa on runsaasti viljelyksiä. Läänin länsiosassa, jossa Ensimmäinen Salpausselkä kulkee Hyvinkäältä Hankoniemeen, korkeusvaihtelut ovat suurimmat. Korkein kohta on Pusulan Keinumäki_ (162 m). Salpausselän sekä siitä rannikolla suuntautuvien harjukumpujaksojen ympärillä on laajoja hiekkanummia. Meren vaikutuksesta ilmasto on suotuisa ja talvi jää lyhyeksi ja yleensä leudoksi. Niinpä kasvillisuuskin on rehevää; läänin lounaisosa on keskieurooppalaisen tammivyöhykkeen reunamaa. Uudenmaan länsiosassa, etenkin Lohjan seudulla, jossa kallioperä on kalkkikiveä, on lehtoja ja lehtomaisia metsiä yli 30 % metsämaan alasta. Lehtoalueen luontoa säilyttämään on perustettu Karkalin_luonnonpuisto_, joka sijaitsee Lohjanjärven rannalla Karjalohjalla_. Metsämaata on 30-60 % maa-alasta, rantamaan lakeuksilla vähiten, Salpausselällä eniten. Kuusi on yleisin ja samalla parhaiten kasvava puulaji, mäntyä kasvaa rannikolla ja saaristossa sekä jonkin verran harjualueilla. Järvien rannoilla kasvaa runsaasti tervaleppää. Soita on erittäin vähän. @endnode @node Uudenmaan-kuntaluettelo 201 Artjärvi 202 Askola 204 Espoo 205 Hanko 206 Helsinki 207 Hyvinkää 208 Inkoo 209 Järvenpää 210 Karjaa 211 Karjalohja 212 Karkkila 213 Kauniainen 214 Kerava 215 Kirkkonummi 216 Lapinjärvi 217 Liljendal 218 Lohja 219 Lohjan kunta 220 Loviisa 221 Myrskylä 222 Mäntsälä 223 Nummi-Pusula 224 Nurmijärvi 225 Orimattila 226 Pernaja 227 Pohja 228 Pornainen 229 Porvoo 230 Porvoon MLK 231 Pukkila 233 Ruotsinpyhtää 234 Sammatti 235 Sipoo 236 Siuntio 238 Tammisaari 240 Tenhola 241 Tuusula 242 Vantaa 243 Vihti @endnode @node Lohja Lohjan kaupunki sijaitsee Lohjan järven rannalla, läntisellä Uudellamaalla, maa-ala 15,6 km² ja asukkaita 14900. Kaupungin jakaa kahteen osaan Salpausselkään kuuluva Lohjan harju. Keskus on syntynyt harjun länsipuolelle Lohjan järven rantakaistalle. Lohjan kirkon seutu on ollut vanhaa keskiaikaista markkinapaikkaa. Sen lähistölle perustettiin 1500-luvulla maamme ensimmäinen rautakaivos, jonka perusti Erik Fleming. Teollisuuskeskukseksi Lohja kuitenkin alkoi kehittyä vasta tämän vuosisadan alussa, ja teollisuuden ympärille asutustaajama sai vuonna 1925 kauppalan oikeudet ja vuonna 1969 kaupungin oikeudet. Perustana Lohjan teollisuudelle ovat luonnollisesti maaperän rikkaudet, mutta myös runsaat vesistöt puutavaran uittomahdollisuuksineen ovat edesauttaneet teollisuuden kehityksessä. Matkailijoita kaupungissa kiinnostaa ennen kaikkea keskiaikaisista maalauksistaan tunnettu Pyhän Laurin harmaakivikirkko. Ensimmäiset tiedot kirkosta ovat vuosilta 1377 ja 1382, jolloin sitä on ryhdytty rakentamaan paikalla jo aikaisemmin olleen puukirkon yhteyteen. Kirkko on etenkin katolisen ajan loppupuolella, 1500-luvun ensimmäisellä neljänneksellä tehtyjen rikkaitten maalaustensa takia tunnettu nähtävyys. Loistavat katto- ja seinämaalaukset kuvaavat raamatullisia tapahtumia 1400- ja 1500 lukujen ihmisille tutulla kuvakielellä. Poikkeuksellisen korkeissa päädyissä on Länsi-Uudenmaan kirkoille tunnusomaista komerokoristelua. Lohjanjärvi on tunnettu sen rannoilla olevasta rehevästä kasvillisuudesta. Se on Lohjan reitin keskusjärvi harjun luoteispuolella. Järven 89 km² pinta-alasta 30,9 km² on saaria ja järven suurin syvyys on 58 metriä. Lohjan museo Vuonna 1911 Suomen vanhimman kotiseutuyhdistyksen perustama ja vuonna 1978 Lohjan kaupungin ja kunnan omistukseen siirtynyt museo, joka tallentaa alueen kulttuurihistoriaa. Eerik Flemingin kartano Nykyään kartano on suosittu nähtävyys. Sen päärakennus on arkkitehtuuriltaan ainutlaatuinen rakennushistoriallinen nähtävyys empirepäätyineen ja -pylväineen. @endnode @node Vantaa Vantaan kaupunki sijaitsee Keski-Uudellamaalla, Helsingin pohjoispuolella, Vantaanjoen ja siihen koillisesta yhtyvän Keravanjoen varrella leviävällä laajalla savitasangolla. Kaupunki on asukasluvultaan Suomen viidenneksi suurin (127 394 as. 1979). Valtaosa asutuksesta on keskittynyt kahdelle nopeasti kaupungistuneelle taajamavyöhykkeelle, kaupungin itäosaan, Helsingin-Riihimäen radan varteen, ja länsiosaan, Martinlaakson radan varteen. Vantaan länsiosan aluekeskus on Myyrmäki ja Itäosan Tikkurila, joka on samalla kaupungin hallinnollinen keskus. 1960-luvulla alkaneen voimakkaan aluerakentamisen vaikutuksesta on eri puolille Vantaata syntynyt nopeaan tahtiin suuria kerros- ja rivitaloalueitta paikallis- ja lähipalvelukeskuksineen. Elinkeinoelämässä ovat keskeisellä sijalla tukkukauppa- ja teollisuusyritysten sekä auto-, kone- ja kuljetusliikkeiden kokoonpanohallit, huoltamot ja varastot. Myös elintarvike-, maali- ja graafisella teollisuudella on huomattava merkitys- sijainti ja luonto asutus ja kaupunkikuva tärkeimpiä rakennuksia ja nähtävyyksiä elinkeinoelämä kunnalliset palvelut ja kulttuurielämä @{ " Palveluopas " system "Liner:'liner Vantaa/palveluopas" } historia @endnode @node Hämeenlääni " Hämeen lääni " 301 Asikkala 303 Forssa 304 Hattula 305 Hauho 306 Hausjärvi 307 Hollola 308 Humppila 309 Hämeenlinna 310 Janakkala 311 Jokioinen 312 Juupajoki 313 Kalvola 314 Kangasala 315 Koski HL 316 Kuhmalahti 317 Kuorevesi 318 Kuru 319 Kylmäkoski 320 Kärkölä 321 Lahti 322 Lammi 323 Lempäälä 324 Loppi 325 Luopioinen 326 Längelmäki 327 Mänttä 328 Nastola 329 Nokia 330 Orivesi 331 Padasjoki 332 Pirkkala 333 Pälkäne 334 Renko 335 Riihimäki 336 Ruovesi 337 Sahalahti 340 Tammela 341 Tampere 342 Toijala 344 Tuulos 345 Urjala 346 Valkeakoski 347 Vesilahti 348 Viiala 349 Vilppula 350 Virrat 351 Ylöjärvi 352 Ypäjä @endnode @node Mikkelinlääni " Mikkelin lääni " 401 Anttola 402 Enonkoski 403 Hartola 404 Haukivuori 405 Heinola 406 Heinolan MLK 407 Heinävesi 408 Hirvensalmi 409 Joroinen 410 Juva 411 Jäppilä 412 Kangaslampi 413 Kangasniemi 414 Kerimäki 415 Mikkeli 416 Mikkelin MLK 417 Mäntyharju 418 Pertunmaa 419 Pieksämäki 420 Pieksämäen MLK 421 Punkaharju 422 Puumala 423 Rantasalmi 424 Ristiina 425 Savonlinna 426 Savonranta 427 Sulkava 428 Sysmä 429 Virtasalmi @endnode @node Kymenlääni " Kymen lääni " @{ " Lappeenranta " link Lappeenranta } 502 Elimäki 503 Hamina 504 Iitti 505 Imatra 506 Jaala 507 Joutseno 509 Kotka 510 Kouvola 511 Kuusankoski 513 Lappeenranta 514 Lemi 515 Luumäki 516 Miehikkälä 518 Parikkala 519 Pyhtää 520 Rautjärvi 521 Ruokolahti 522 Saari 523 Savitaipale 525 Suomenniemi 526 Taipalsaari 527 Uukuniemi 528 Valkeala 529 Vehkalahti 530 Virolahti 531 Ylämaa 532 Anjalankoski @endnode @node Lappeenranta Saimaan etelärannalla sijaitseva Lappeenranta on Kymen läänin toiseksi suurin kaupunki (53 459 as. 1977) ja Etelä-Karjalan keskus. Lauritsalan kauppalan ja Lappeen kunnan liittäminen 1967 Lappeenrantaan laajensivat kaupungin aluetta, niin että se ulottuu valtakunnan itärajaan asti. Lappeenrannassa on Vainikkalan raja-asema, sieltä alkaa Saimaan kanava ja sen kautta kulkevat rautatie ja valtatie Karjalaan, Erinomaisen sijaintinsa ansiosta Lappeenrannasta on kehittynyt tärkeä kaupan, puunjalostusteollisuuden ja matkailun keskus. @{ " Sijainti ja liikenneyhteydet " link Lappeenranta-sijainti_ja_liikenneyhteydet } @endnode @node Lappeenranta-sijainti_ja_liikenneyhteydet Lappeenranta, ruotsiksi Villmanstrand_, sijaitsee Kymen läänin itäosassa Saimaan eteläpäässä. Etelässä kaupungin alue ulottuu valtakunnanrajalle asti, sillä vuoden 1967 alussa Lappeenrantaan liitettiin Lauritsalan_ kauppala ja Lappeen_ kunta. Lappeenrannasta tuli tuolloin pinta-alaltaan Suomen suurin kaupunki; nykyisin koko ala on 700 km², josta maata on 622 km². Väkiluku 1977 oli 53459. Saimaan etelärantaa noudattelee Ensimmäisen Salpausselän reunamuodostuma, joka kaupungin keskustassa on vain 1,5 km leveä. Harjutasanne on keskimäärin 30 m:n korkeudella Saimaan pinnasta, joten pohjoisrinne on varsin jyrkkä. Etelään päin rinne viettää loivasti; eteläosassa on tasaisia viljeltyjä savikoita, moreenimäkiä, rapakivikallioita ja pikkujärviä. Salpausselästä on luonnostaan muodostunut maaliikenteen valtaväylä. Etelä-Suomesta Karjalaan johtaa valtatie 6; sen varrella ovat Lappeenrannan kanssa samassa Saimaan rantataajamien jonossa Joutsenon_ kirkonkylä ja Imatran_ kaupunki (36049 as.). Mikkeliin vie kaupungista valtatie 13. Harjua myötäilee myös Kouvolan-Joensuun rautatie. Kaupungin eteläosan kautta kulkee Viipuriin johtava rautatie, jonka varrella on Vainikkalan_ raja-asema. Tältä radalta, nykyiseltä Raipon_ asemalta, valmistui 1885 rata Lappeenrantaan; oikorata lännestä, Luumäen_ asemalta, saatiin vasta 1962. Lappeenranta on myös Saimaan vesistöalueen laivareittien eteläinen päätekohta. Kaupungin itäosasta, Lauritsalasta, alkaa uusittuna 1968 avattu Saimaan kanava, jonka Suomen puoleiset kolme sulkua. Mälkiä_, Mustola_ ja Soskua_, sijaitsevat Lappeenrannan alueella. Lentokenttä on keskustan länsipuolella; sieltä on reittiliikennettä Helsinkiin ja Joensuuhun. @endnode @node Vaasanlääni " Vaasan ja Keski-Suomen läänit " 601 Alahärmä 602 Alajärvi 603 Alavus 604 Evijärvi 605 Halsua 606 Hankasalmi 607 Himanka 608 Ilmajoki 609 Isojoki 610 Isokyrö 611 Jalasjärvi 612 Joutsa 613 Jurva 614 Jyväskylä 615 Jyväskylän MLK 616 Jämsä 617 Jämsänkoski 619 Kannonkoski 620 Kannus 621 Karijoki 622 Karstula 623 Kaskinen 624 Kauhajoki 625 Kauhava 626 Kaustinen 627 Keuruu 628 Kinnula 629 Kivijärvi 630 Kokkola 631 Konginkangas 632 Konnevesi 633 Korpilahti 634 Korsnäs 635 Kortesjärvi 636 Kristiinankaupunki 637 Kruunupyy 638 Kuhmoinen 639 Kuortane 640 Kurikka 641 Kyyjärvi 642 Kälviä 643 Laihia 644 Lappajärvi 645 Lapua 646 Laukaa 647 Lehtimäki 648 Leivonmäki 649 Lestijärvi 650 Lohtaja 651 Luhanka 652 Luoto 653 Maalahti 654 Maksamaa 655 Multia 656 Mustasaari 657 Muurame 658 Nurmo 659 Närpiö 660 Oravainen 661 Perho 662 Peräseinäjoki 663 Petäjävesi 664 Pietarsaari 665 Pedersöre 666 Pihtipudas 668 Pylkönmäki 669 Saarijärvi 670 Seinäjoki 671 Soini 672 Sumiainen 673 Suolahti 674 Säynätsalo 675 Teuva 676 Toholampi 677 Toivakka 678 Töysä 679 Ullava 680 Uurainen 681 Uusikaarlepyy 682 Vaasa 683 Veteli 684 Viitasaari 685 Vimpeli 686 Vähäkyrö 687 Vöyri 688 Ylihärmä 689 Ylistaro 690 Ähtäri 692 Äänekoski @endnode @node Pohjois-Karjalanlääni " Kuopion ja Pohjois-Karjalan läänit " 701 Eno 702 Iisalmi 703 Ilomantsi 704 Joensuu 705 Juankoski 706 Juuka 707 Kaavi 708 Karttula 709 Keitele 710 Kesälahti 711 Kiihtelysvaara 712 Kitee 713 Kiuruvesi 714 Kontiolahti 715 Kuopio 716 Lapinlahti 717 Leppävirta 718 Lieksa 719 Liperi 720 Maaninka 721 Nilsiä 722 Nurmes 723 Outokumpu 724 Pielavesi 725 Polvijärvi 726 Pyhäselkä 727 Rautalampi 728 Rautavaara 729 Rääkkylä 730 Siilinjärvi 731 Sonkajärvi 732 Suonenjoki 733 Tervo 734 Tohmajärvi 735 Tuupovaara 736 Tuusniemi 737 Valtimo 738 Varkaus 739 Varpaisjärvi 740 Vehmersalmi 741 Vesanto 742 Vieremä 743 Värtsilä @endnode @node Oulunlääni " Oulun lääni " 801 Alavieska 802 Haapajärvi 803 Haapavesi 804 Hailuoto 805 Haukipudas 806 Hyrynsalmi 807 Ii 808 Kajaani 810 Kalajoki 811 Kempele 812 Kestilä 813 Kiiminki 814 Kuhmo 815 Kuivaniemi 816 Kuusamo 817 Kärsämäki 818 Liminka 819 Lumijoki 820 Merijärvi 821 Muhos 822 Nivala 823 Oulainen 824 Oulu 825 Oulunsalo 826 Paltamo 827 Pattijoki 828 Piippola 829 Pudasjärvi 830 Pulkkila 831 Puolanka 832 Pyhäjoki 833 Pyhäjärvi 834 Pyhäntä 835 Raahe 836 Rantsila 837 Reisjärvi 838 Ristijärvi 839 Ruukki 840 Sievi 841 Siikajoki 842 Sotkamo 843 Suomussalmi 844 Taivalkoski 845 Temmes 846 Tyrnävä 847 Utajärvi 848 Vaala 849 Vihanti 850 Vuolijoki 851 Yli-Ii 852 Ylikiiminki 853 Ylivieska @endnode @node Lapinlääni " Lapin lääni " Utsjoki Enontekiö Inari Muonio Kittilä Sodankylä Savukoski Kolari Rovaniemen MLK Kemijärvi Pelkosenniemi Salla Pello Rovaniemi @{ " Posio " link Posio } Ylitornio Tervola Ranua Tornio Keminmaa Simo Kemi @{ " Lappi_ on Fennoskandian_ pohjoisin osa. " link lappi } 901 Enontekiö 902 Inari 903 Kemi 904 Keminmaa 905 Kemijärvi 907 Kittilä 908 Kolari 909 Muonio 910 Pelkosenniemi 911 Pello 912 Posio 913 Ranua 914 Rovaniemi 915 Rovaniemen MLK 916 Salla 917 Savukoski 918 Simo 919 Sodankylä 920 Tervola 921 Tornio 922 Utsjoki 923 Ylitornio @endnode @node Lappi Lappi_ on Fennoskandian_ pohjoisin osa. Siihen kuuluvat Suomen pohjoisimman läänin, Lapin läänin, lisäksi Ruotsin ja Norjan pohjoisosat, ja idässä se entisen Neuvostoliiton puolella ulottuu Kuolan_niemimaalle_. Ulkomaillakin alue tunnetaan parhaiten Lappina; englanniksi sen nimi on Lapland_, saksaksi Lappland_, ranskaksi Laponie_ ja latinaksi Lapponia_. Ruotsissa pääosa Lappia (Lappland) on Norrbottenin_läänissä_, Norjan Lappia suomalaiset kutsuvat Ruijaksi_ ja norjalaiset Finnmarkeniksi_, ja Neuvostoliiton-puoleinen osa Lappia sisältyy Murmanskin_oblastiin_. Lappi on pääosiltaan pohjoisen napapiirin pohjoispuolella. Yhteistä koko alueelle ovat esim. pohjoinen luonto, sijainnista aiheutuvat valaistussuhteiden vaihtelut, saamelaisväestö ja harva asetus sekä taloudellisen toiminnan rajoittuneisuus. @endnode @node Posio !era 1 Receiver: Inqut tulvivat (Solbournessa) Comment to: ( 468235 ) by Anu Virtanen Subject: Tuhatrivinen inkku Suomesta ja Suomen kunnista odotettavissa. Subject: POSIO Asukasluku: 5682 Puh.suunta: 960- (I) Posion kunta, elinkeinotoimisto, puh. 421 321 Etelä-Lapissa sijaitseva Posio on metsäinen ja runsasvetinen. Se on vanhaa lappalaisaluetta, kunnan nimi tarkoittaa lappilaiskodan toista ovea, jota miehet käyttivät tärkeille asioille lähtiessään. Yli-Kitka.... !en si co do u si matkalla kotomaassa ( 469070 ) entered 15:54:22 @endnode @node Keski-Suomenlääni @{ " jatka matkaa... " link Vaasanlääni } @endnode @node Kuopionlääni @{ " jatka matkaa... " link Pohjois-Karjalanlääni } @endnode