Internet yhä uudestaan ja uudestaan

                    Internet yhä uudestaan ja uudestaan 
                    ----------------------------------- 

                              Heimo Laukkanen


Internet kiinnostaa medioita  edelleen.  Vaikka  mediahumu  onkin  laskenut
skandaalihakuisten juttujen osoittauduttua uutisankoiksi, Internet  on  yhä
aina silloin tällöin aiheiden keskipisteenä.

Suomen ruotsinkielisen television, FST:n, tuottama, Jan-Erik Andelinin toi-
mittama ja Stefan Randströmin isännöimä Talking Heads  käsitteli  Internet-
aihetta 20.3. tavalla, joka antaa uskoa  parempaan  tulevaisuuteen.  45:een
minuuttiin oli mahdutettu tärkeitä huomioita  ja  asioita  niin  Internetin
kuin sen käytönkin osalta. Vaikka asiat olivat suurilta osin samoja,  joita
olemme Sakun artikkeleissa  käyneet  läpi,  oli  positiivista  huomata  en-
simmäinen TV-ohjelma, jossa Internet käsiteltiin sellaisena kuin se on:  ei
niinkään minään mystisenä uutena asiana, joka sekunnissa  muuttaa  maailman
uuteen muotoon, vaan viestintävälineenä, joka yhdistää tietokoneista taval-
la tai toisella kiinnostuneen suuren ryhmän ihmisiä.

Ohjelman vieraat, mm. lapsipornoskandaalissa suurta julkisuutta saanut  Jo-
han Helsingius, kertoivat omia mielipiteitään ja ajatuksiaan  Internetistä.
Välillä yritettiin tutustua suoraan  Internetin  tarjontaan,  ja  toisaalla
taas haastateltiin Netin ahkeria käyttäjiä. Toimittajan johdatteleman  stu-
diokeskustelun aikana tuli esiin monia mielenkiintoisia asioita aina Inter-
netin etiikasta tietojen oikeellisuuteen sekä mahdolliseen  maksullisuuteen
myöhemmässä vaiheessa. Varsin perusteellisen  tietopakkauksen  pinnan  alle
jäi kuitenkin osittain piiloon hyvin tärkeä tieto: Internet tulee hukkumaan
omaan tietoonsa. Tavalliset mediat eivät koskaan katoa, ehkä vain muovautu-
vat uuteen muotoon. Edelleen tarvitaan niitä ihmisiä, jotka seulovat maail-
man tietomäärästä sen, minkä he uskovat yleisöä kiinnostavan.  Uutistoimis-
tot eivät niinkään joudu työttömiksi, pikemminkin päinvastoin. Kun Interne-
tissä jokainen voi sanoa oman mielipiteensä, pohjautuu se sitten totuuksiin
tai pelkkiin kuulopuheisiin, tarvitaan vastapainoksi vahvaa ja varmistettua
tietoa; tietoa, johon voidaan luottaa.

Johan Helsingius teki erinomaisen huomion  kertoessaan  tiedon  etsinnästä.
Saatat löytää etsimäsi tiedon muutamassa minuutissa, mutta  samalla  löydät
toisen kiinnostavan tiedon, jota seuraamalla saatat saada nopeasti kulumaan
viisikin tuntia. Tässä onkin se tärkein pointti! Kun  tietoa  ei  enää  ole
saatavilla vain rajoitetusti, ennemminkin rajattomasti, ihmisten on opitta-
va poimimaan olennaisin ja keskittymään tärkeimpään. Kyky löytää olennaisin
tieto taas heikentyy sitä mukaa kuin verkko laajenee ja yhä  useammat  eri-
laiset ryhmät rupeavat tarjoamaan  palvelujaan  Internetin  kautta.  Isojen
palvelimien, joiden tietoihin ja palveluihin voidaan luottaa, merkitys  tu-
lee siis kasvamaan. Tuhansien tiedontarjoajien myrskyssä tiedon etsijät ta-
kertuvat tuttuihin ja turvallisiin lähteisiin.

Tulevaisuus siis kertoo, miltä Internet näyttää muutamien vuosien kuluttua.
Kuten Johan Helsingius sanoikin, Internetin tulevaisuuden ennustaminen  yli
kahden vuoden päähän on jokseenkin mahdotonta.  Räjähdysmäinen  kasvuvauhti
ja tulevat mahdollisuudet esimerkiksi sähköisen rahan muodossa tekevät  In-
ternetin seuraavista vuosista ennalta-arvaamattomia. Markkinoiden pyrkimyk-
set Internetin suhteen ja  palveluiden  muuttaminen  maksulliseksi  tulevat
määräämään suuren osan Internetin tulevaisuudesta. Mikäli IBM ja muut  suu-
ret tietokonevalmistajat jatkavat aikeitaan saattaa Internet  yhä  useamman
tietokoneenkäyttäjän ulottuviin, on  tulevaisuuden  markkinoilla  käsissään
väline, jonka arvoa ei voida mitata. Tärkeä kysymys kuitenkin  on,  tuleeko
verkkoon tarpeeksi kiinnostavia palveluita,  jotka  tyydyttävät  tavallisen
kotikäyttäjän tarpeet. En usko, että tavallinen koti-isä jaksaa selata  tu-
hansia viestejä päivässä löytääkseen  häntä  kiinnostavia  uutisia.  Mikäli
realistista vaihtoehtoa tavallisille medioille, kuten  elektronisessa  muo-
dossa olevaa reaalista sanomalehteä tai edes aikakausilehteä, ei tule,  In-
ternet ei saavuta sitä uudenlaisen mediavälineen tasoa, jolle sitä on  vil-
leimmissä ajatuksissa yritetty nostaa.

Erilaisilla elektronisilla kirjastopalveluilla tulee sen sijaan  aina  ole-
maan hyvä menekki Internetissä. On huomattavasti mukavampaa saada haluaman-
sa tieto suoraan omalle tietokoneelleen, kuin yrittää kopioda sitä  paikal-
lisen kirjaston hakuteoksista. Vaikka suurista kirjastopalveluista joutuisi
muutaman markan maksamaankin, uskon, että niille on käyttöä. Verkkoon  voi-
daan tuoda niin paljon tietoa, ettei normaaleissa olosuhteissa tavallisilla
käyttäjillä olisi mitään realistisia mahdollisuuksia päästä siihen  käsiksi
ilman luonnottomia ponnisteluja tiedon löytämiseksi. Tiedot  voidaan  vielä
joustavasti koota hypertekstilinkeillä  niin  aihepiireittäin  kuin  vaikka
aakkosittain sopivaan järjestykseen. Kuka jaksaa enää tutkia kirjoja,  joi-
den viittauksia saattaa joutua etsimään erillisistä sanakirjoista, kun  hy-
pertekstimuodossa olevassa tietueessa voi joustavasti saada itse sanaa  tai
kuvaa painamalla selityksen lähes asialle kuin asialle?  Odottakaamme  siis
innolla elektronisen rahan maahantuloa ja suurten  tieto-  ja  sanakirjojen
julkaisijoiden siirtymistä Internetiin.

Vaikka  ajatus  jättimäisestä,   lähes   kaiken   mahdollisen   perustiedon
käsittävästä tietueesta tuntuu kutkuttavalta, se on toisaalta  täysin  mah-
dollinen. Muutamien kymmenien teratavujen järjestelmä tarjoaisi  käyttäjil-
leen luettavaa vuosikymmeniksi. Yhdestä osoitteesta saisit kaiken sen  tie-
don, jota varten olet normaalisti lähtenyt kävelylenkille paikalliseen kir-
jastoon.  Muutamien  markkojen  minuuttihintaa  vastaan   saisit   kerättyä
jättimäisistä tietueista juuri ne tiedot, jotka  sinua  kiinnostavat.  Par-
haassa tapauksessa saisit muutamassa minuutissa parin kopion  hinnalla  it-
sellesi kaiken sen, minkä keräämiseen joutuisit muuten kuluttamaan  kirjas-
tossa  tuntikausia.  Pahimmassa  tapauksessa  hukkuisit  jättimäiseen  tie-
tomäärään ja keräisit mukaasi myös paljon turhaa tietoa.

Kuten Johan Helsingius Talking  Heads  -ohjelmassa  sanoikin,  Internet  on
jättimäisine tietomäärineen yksi kaaosta lisäävä tekijä. Tämä tekeekin suu-
ret, järjestelmälliset tietopalvelimet, aikauslehdet  ja  uutisjärjestelmät
tarpeelliseksi nyt ja myös tulevaisuudessa. Tietokaaoksen keskellä  ihmiset
takertuvat niihin, jotka tarjoavat järjestelmällisyyttä ja  tuttuja  raken-
teita, joiden mukaan asiat toimivat.

Vanhan sananlaskun mukaan tieto on valtaa. Sananlasku pätee yhä,  vaikkakin
rinnalle on noussut vähintään yhtä tärkeäksi tekijäksi kyky  etsiä  tietoa.
Koska tämänhetkisessä maailmassa ei ole enää luonnollisesti mahdollista ol-
la uomo universale, eräänlainen yleisnero kaikessa, on  pikkutarkan  tiedon
omaksumisen sijaan hyödyllisempää osata löytää oikeat tiedot  tarvittaessa.
Tietoa etsittäessä Internet on monissa tapauksissa  erinomainen  apuväline,
ellei jopa ratkaisu.

Tulevaisuudessa Internetin osaaminen on valtaa.