6 1 0 Silicon_Graphics 20 -20 5 saku3. 170 135* * Tietokoneiden huominen * Teksti: Toni Miettinen Kuva : Silicon Graphics Vuonna 1993 tietokoneteollisuus elää keskellä eräänlaista murroskautta, joka ei voi olla näkymättä jokapäiväiseen elämään mikron käyttäjille. Tietotekniikan suuryrityksien valta horjuu, ja ne hakevat turvaa toisistaan yhteistyösopimuksilla ja lupauksilla yhteisestä huomisesta tietotekniikkamarkkinoiden apajille. Vuosien saatossa kilpailuun mukaan on tullut lukemattomia määriä pieniä tietokoneyrityksiä, jotka ovat tehokkaalla tuotekehittelyllä sekä alhaisella kustannustasolla onnistuneet painamaan raudan hintatason sietämättömän alas, joka on taas heijastunut taloudellisen laskusuhdanteen voimistuessa lukuisina konkursseina myyntikatteiden jäädessä olemattoman pieneksi. Tietotekniikan suuryritykset ovatkin huomanneet, että pelkän raudan tekeminen ei ole pitkällä tähtäimellä taloudellisesti kannattavaa yhä kasvavien tuotekehittelykustannusten paisuessa paisumistaan. Mikäli kovenevassa kilpailussa haluaa jatkossakin pärjätä, on yrityksien omistettava tietokoneestaan ainakin käyttöjärjestelmä sekä itse prosessori itsellään, jotta tuotekehittelyyn käytetyt rahamäärät olisi mahdollista saada takaisin. Suuryrityksistä IBM on lähtenyt ensimmäisenä tavoittelemaan käyttöjärjestelmä- ja prosessoririippumattomuutta tulevissa projekteissaan. IBM on selkeästi näyttänyt punaista valoa entiselle hovihankkijalleen ohjelmistopuolella, ja on sulkenut tulevista projekteista Microsoftin pois. Ymmärrystä ei saa myöskään Intel, joka on uskollisesti toimittanut tähän asti IBM:n mikrotietokoneisiin prosessorit ja on samalla kasvanut alan suurimmaksi prosessoritoimittajaksi. Vaikka Intelin valta-asemaa onkin viimeaikoina muutamat kilpailijat (AMD & Cyrix) onnistuneet hieman nakertamaan, niin silti kilpailijoiden vastus pitemmällä tähtäimellä jäänee marginaaliseksi. Pienet ovat sitkeitä ja rohkeita Mikä jää pienten tietokonevalmistajien rooliksi muuttuvassa tietokonemaailmassa on yhä avoin kysymys, ja siitä voidaan esittää vain erilaisia arveluita. Itse uskoisin, että markkinoille mahtuu jatkossakin yhä pieniä tietokonevalmistajia, jotka voivat toimia joustavavasti erikoisalojen vaatimusten mukaan, ja jotka kykenevät tekemään kilpailukykyisiä tuotteita edulliseen hintaan. Pienet tietokonevalmistajat omilla käyttöjärjestelmillään pystyvät pitämään ulkopuolisen kilpailun pienenä, ja täten turvaamaan ansionsa käyttöjärjestelmän myyjänä. Keskusprosessorin kohdalla asia lienee toinen, ja pienten valmistajien on yhä jatkossakin turvauduttava kolmannen osapuolen tuottamaan suorittimeen, koska tehokilpailun ollessa ankarimmillaan prosessoripuolella pienet valmistajat tuskin pystyvät antamaan vastusta suurten valmistajien tuotteille. Prosessorintamalla onkin käynnissä parhaillaan sota tulevista valmistajista. Suuryritykset kamppailevat parhaansa mukaan laitevalmistajien sieluista, jotta mahdollisimman moni valmistaja valitsisi juuri heidän suorittimensa tuleviin laitteisiinsa. Sotajalalla suurimmista valmistajista ovat ainakin Motorola ja Digital. Suoritinvalmistajista Motorola ja Digital yrittävät murtaa markkinoita täysin uusilla prosessoriperheillä. Digitalin käsitys tulevaisuuden prosessorista on Alpha-siru, joka Digitalin edustajien mukaan lupaa todellista supertehoa kilpailijoihin nähden. Alpha-siru pyöriikin parhaimillaan 200 MHz kellotaajuudella. Motorolan vastine Alphalle on PowerPC-siru, jonka pohjana on käytetty IBM:n RISC-prosessoria, joka kehitettiin alunperin yhtiön RISC/6000 UNIX-työasemia varten. PowerPC:n kehittelyssä mukana ollut IBM liputtaa luonnollisestikin uuden suorittimen puolesta, ja IBM:n edustajat lupaavatkin RISC/6000-sarjan tehokkaimman mallin murskaavan yli kolminkertaiselle nopeudella numeroita verrattuna Digital 200 MHz Alpha- sirulla varustettuun koneeseen. RISC/6000-sarjan tehokkaimmalle 990 mallille luvataankin esitteen mukaan varsin hyvää suorituskykyä (120 SPECint92, 250 SPECfp92 ja 134 MFLOPS LinPack dp). RISC/6000-sarjan tehokkaimmat mallit luokitellaankin supertietokoneiksi, ja niiden vienti USA:n ulkopuolelle vaatii erityisen vientiluvan. Mielenkiintoista onkin seurata, kuinka moni pienvalmistaja on valmis rakentamaan tulevan strategiansa jomman kumman suuryhtiön sirun varaan. Pienemmistä tietokoneyhtiöistä ainakin Apple ja Sun ovat ilmoittaneet siirtyvänsä jatkossa PowerPC-leiriin. Mikä lienee esimerkiksi Commodoren ja Atarin valinta, jotka ovat entuudestaan olleet Motorolan asiakkaita, jää nähtäväksi. Käyttöjärjestelmälobbaus pyörii ja hyörii Käyttöjärjestelmäpuolella myöskin kuohuu, ja esimerkiksi suuryhtiöistä IBM ja Apple kehittelevät yhteistyössä uutta käyttöjärjestelmää PowerPC- pohjaisiin koneisiin, joiden on tarkoitus edustaa uudenlaista mikrotietokoneiden sukupolvea. Sen sijaan IBM:n vastine vanhalle mikrosukupolvelle, PC-yhteensopiville laitteille ei tunnu ottavan erityisemmin tuulta siipiensä alle. IBM:n OS/2 käyttöjärjestelmä tuntuukin kaikessa komeudessaan jäävän pelkäksi tähdenlennoksi, eikä näin saavuta vanhan laitekannan keskuudessa sen kummempaa kannatusta. Kovinkaan musertavaa vastaanottoa ei ole myöskään saanut Microsoftin uusi käyttöjärjestelmä, Windows NT, jonka myynti myöskin takeltelee kaikesta mainostuksesta huolimatta. Microsoftin puuhamiehen, Bill Gatesin haaveena on sovittaa NT-käyttöjärjestelmä usealle eri laiteympäristölle, mm. Alpha- ja PowerPC-siruilla toimiviin laitteisiin. Nähtäväksi jää, kuinka hyvin Microsoft tulee suunnitelmissaan onnistumaan. Ainakaan kilpailijat eivät kovinkaan suopeasti Microsoftin suunnitelmiin suhtaudu, ja sen saattoi huomata esimerkiksi IBM:n edustajien kannanotosta, jossa he totesivat NT:n olevan "Nice Try". Markkinat ratkaisee Mikä on sitten markkinatilanne lähivuosien kuluttua Suomen osalta, lienee jotenkin ennustettavissa. Suomessa mikrotietokoneiden suurinta markkinaosuutta hallitsevat IBM PC-yhteensopivat mikrot, joiden yleistyminen tulee mitä ilmeisemmin jatkossakin yhä kasvamaan. Apple Macintosh on myöskin kuvioissa jatkossakin mukana, vaikka yrityksissä onkin ollut havaittavissa siirtymää Macintosh-laitteista PC-pohjaisiin järjestelmiin. Tilanne Applen kohdalla saattaa olla tilapäinen, taikka sitten pysyvä. Commodore pitänee jatkossakin harrastajien keskuudessa markkinaosuutensa entiselleen, Amiga-koneiden yleistyminen yrityskäytössä sen sijaan tuntuu varsin epätodennäköiseltä, lukuunottamatta kapeita erikoisaloja. Atari tuntuisi olevan häviäjä Suomen osalta. Kohtalaisen hyvin myynyt ST-sarja ei tunnu saavan samanlaista myynnin imua uudella Falcon-sarjallaan, vaan Ataristien joukko tullee jatkossa supistumaan yhä pienemmäksi. Kehityksen suunta, onko sitä? Onko tietokonemaailma sitten menossa välttämättä oikeaan suuntaan kehityksen suhteen, niin on vaikea arvioida. Ainakaan kilpailun lisääntyminen eri osa-alueille ei ole huono asia, mutta toisaalta lukuisten eri valmistajien tuotteet eivät aina ole kovinkaan paljoa toistensa kanssa yhteensopivia, ja armoton kilpailu asiakkaista saa myös kuluttujat epätietoiseksi tulevaisuuden mikrohankinnoista. Yhtään sen helpommalla eivät pääse myöskään ohjelmistotalot, jotka ovat suurten valintojen edessä miettiessään mille järjestelmälle ohjelmansa tekevät. Onko kenties sittenkään järkevää keksiä pyörää uudelleen, vai olisiko parempi valita yhteiseksi standardiksi joku jo nyt hyväksi havaittu järjestelmä, ja yrittää kehittää sitä yhteistyössä paremmaksi. Itse henkilökohtaisesti toivoisin näkeväni päivän, jolloin eri laitevalmistajien koneet olisivat huipulla yhteensopivia keskenään ohjelmistotasolla, mutta jotka kuitenkin voisivat olla jollain tietyllä tapaa erikoistuneita määrättyihin tehtäviin. Loppujen lopuksi yhteenvedoksi voisi todeta, että lähivuodet ovat eräitä mikromaailman mielenkiintoisimpia, jolloin selviää mitkä järjestelmät ovat voittajia ja mitkä häviäjiä. Myöskin laitesektori tulee selkiytymään, ja markkinoille jää mitä ilmeisemmin yhä suorituskykyisempiä sekä yhteensopivimpia laitteita, jotka kykenevät tarjoamaan käyttäjilleen yhä monipuolisempia mahdollisuuksia entistä edullisempaan hintaan.