2 1* {3 Musiikkia Amigalla {3 ------------------ Teemu Pohjanlehto Amiga on alusta lähtien ollut vahvan grafiikkapainotuksen lisäksi myös oivalli- nen musiikkikone. Niinpä moni nykypäivän muusikko on aloittanut uransa juuri Amiga 500:lla. Enää vain harvat ammattimuusikot vaivaantuvat käyttämään Amigaa musiikin teossa, mutta iloisiakin poikkeuksia löytyy. Esimerkkeinä voidaan mai- nita englantilaiset Dex & Jonesey sekä entisen CU Amigan päätoimittaja Tony Hor- gan. "Nykypäivän PC ajaa Amyn ohi mennen tullen kumit ulvoen, kun on kyse musiikis- ta." Ei aivan! Totta kai tähänkin kuuluu sana MUTTA (ja iso sellainen). Ääni- korttien hinnat tavalliselle Amiga 1200:lle ovat aivan liian kalliita PC:n vas- taaviin verrattuina. On toki hyvä, että kortteja edes saa, ennen oli vielä huo- nompi tilanne. Alkuaikoina ei voinut edes massiivisella rahatukolla ostaa minkäänlaista äänikorttia. Tilanne helpottui hieman Zorro-väylien saapuessa A1200-markkinoille, mutta silloinkin esteenä oli aivan tolkuton hinta. Omasta mielestäni yli tuhannen markan "maagisen rajan" kipuava hinta on liian suuri, vaikka kortit olisivatkin huippuluokkaa. {3Tekniikkaa {3---------- Mutta eipä vaivuta murheen alhoon, vaan otetaan irti mikä saadaan, erotutaan massasta ja korvataan puuttuva vaje luovuudella. Amigan 8-bittisessä äänipii- rissä on sentään yksi loistava ominaisuus, joka on ilahduttanut A500:n ajoista lähtien: kohinaa ilmenee äärettömän vähän, jos lainkaan. Kyseisen asian on ha- vainnut moni tietokonemusiikkiin ihastunut henkilö. Käytössä on siis 8-bittinen piiri, jota käytännössä voidaan ajaa softalla 14-bittisenä! Temppu perustuu vo- lume-bittien valjastamiseen uusiokäyttöön, jolloin musiikki yleensä miksataan prosessorilla. Äänenlaatu on tällöin suurimmaksi osaksi kiinni koneen nopeudesta sekä koodaajan taidoista. Käytännössä 14-bittistä ääntä on vaikea erottaa 16-bittisestä. Ainoastaan mixing rate (miksaustaajuus) aiheuttaa lievää päänvai- vaa, sillä Amigan rakenteen vuoksi sitä on lähes mahdotonta käyttää 44 kHz:n taajuudella. Täytyy siis tyytyä 22 kHz:n taajuuteen. {3Tracker-ohjelmat {3---------------- Osa musiikin laadusta on kiinni ohjelmista ja niiden käytön tuntemisesta. Jokai- sella ohjelmalla on hyvät sekä huonot puolensa. Ne, jotka ovat joskus käyttäneet tracker-tyyppisiä ohjelmia, tuntevat olonsa kotoisaksi Octamed Sound Studion tai Digibooster Pron parissa. Näistä kahdesta valitseminen onkin sitten vaikeampaa. Itse suosittelen Octamedia midin käyttöä suunnitteleville. Kotimaisen taustansa ansiosta se onkin parempi vaihtoehto ammattimaiseksi musiikkiohjelmaksi. Digi- booster tarjoaa käytettäväksi erilaisia reaaliaikaisia efektejä. Niitä voidaan asettaa vaikka joka kanavalle omansa. Octamedissa on myös efektejä, mutta ne on tehty lähes käyttökelvottomiksi, sillä ne vaikuttavat kerralla koko kappalee- seen. Rumpujen rajumpi kaiutus ei välttämättä ole kaunista kuultavaa. Kummastakin ohjelmasta on saatavana säädylliset demoversiot. Octamed on tänä päivänä myös netissä ilmaisesti imuroitavissa. Suosittelen silti ohjelma-CD:n ostoa jo kannatuksenkin vuoksi. CD:tä myy ainakin Gentle Eye hintaan 60 mk. Di- gibooster taas on shareware-ohjelma, jonka rekisteröinnissä on omat metkunsa. Henkilökohtaisesti en suosittele ketään lähettämään vaadittua rahasummaa postit- se Puolaan. Kyseisellä tavalla itseltäni katosi $50! Ei paljon innostanut uudel- leenrekisteröintiyritykseen, joten sijoitin loput rahani Octamed-CD:hen, enkä ole päätöstäni katunut. Tänä päivänä ei enää onneksi kohtaa vastaavanlaisia on- gelmia, sillä ainakin Gentle Eye on ottanut Digibooster Pron valikoimiinsa, hin- taa syyskuun lopussa 280 mk. Kaikin puolin kumpikin ohjelma sopii ammattimaiseen musiikintekoon Amigalla. Kumman sitten ottaa, vai ottaakko kumpaakaan? Ensin kannattaa kokeilla molempia ja valita sitten se, joka tuntuu luontevammalta. {3Midi-sekvensserit {3----------------- Jos nurkistasi löytyy läjäpäin syntikoita tai omistat edes pienimuotoisen pan- kin, kannattaa tutustua midin ihmeelliseen maailmaan. Sekvensserillä luotu kap- pale ei itsessään sisällä soitettavia ääniä, ainostaan ohjeet niiden tuottami- seen syntetisaattorilla. Yleensä musiikin teko midi-sekvensserillä eroaa melkoi- sesti normaalista tracker-käyttöliittymästä. Päällimmäisenä mieleen tulee, että ohjelmat olisi suunniteltu niille, jotka osaavat soittaa jotain instrumenttia. Jos siis hallitset esim. pianon, antaa midi-sekvensseri sinulle loistavan tilai- suuden muokata vaikkapa bassokuvioita tutuilta pianon koskettimilta. Suhteellisen vähäisen kokemukseni perusteella ohjelmia on monia, joihin en ota kantaa sen enempää. Muutamia ohjelmia on tässä välissä kuitenkin pakko mainos- taa. Yleisimmässä käytössä oleva Amigan midi-sekvensseri lienee Music-X (älkää tappako =). Entäpä jos mietit midi-laajennuksia tulevaisuudessa, mutta haluat tehdä musiikkia jo nyt, etkä halua investoida satasia uusiin ohjelmiin? Silloin valintasi on Octamed. Siinä on yhdistetty järkevästi perus-trackerin ja midi- sekvensserin ominaisuudet. Toki on totta, ettei Octamed yllä esimerkiksi Music- X:n tasolle midi-toiminteissa, mutta se on kohtalainen (lue: ainoa) hybridioh- jelma. {3Mitä jää käteen? {3---------------- Loppujen lopuksi ei voida suositella sitä yhtä ja ainoaa ohjelmaa. Kannattaa siis kartoittaa tarpeet, kokeilla riittävän kauan eri vaihtoehtoja ja valita se, joka tuntuu sopivimmalta "käteen", eikä sitä joka mainosten mukaan pystyy "kaik- keen". Mikään ohjelma ei tee sinulle valmiita hittikappaleita. (Algomusic...) Omien kykyjen kehittäminen (ja ylittäminen) jää sinun ongelmaksesi, joskin oh- jelma saattaa siloittaa tietä! Gentle Eye Ky: Puh. (03) 363 0048, ge@vip.fi, http://www.ge.vip.fi/ Octamedin Amiga-kotisivu: http://www.octamed.co.uk/products_amiga.shtml Kirjoittajan tavoittaa sähköpostitse osoitteesta rebb@amigascne.org.