13 1 0 Saku5v_1.IFF 10 5 0 Saku5v_1.IFF 530 5 1 Saku5v_2.IFF 0 0 2 Saku5v_2.IFF 0 0 3 Commodore.IFF 5 150 4 Saku5v_2.IFF 0 0 5 Saku5v_2.IFF 0 0 6 Saku5v_2.IFF 0 0 7 Saku5v_2.IFF 0 0 8 Saku5v_2.IFF 0 0 9 Saku5v_2.IFF 0 0 10 Saku5v_2.IFF 0 0* {A Lehtileikkeitä menneiltä Sakuilta {A --------------------------------- Leikkeiden keräys ja kommentointi: Janne Siren Viisi vuotta on kunnioitettava ikä vapaaehtoisin harrastelijavoimin pyöritetylle levykelehdelle. Saku on nyt saavuttanut tuon merkkipaalun ja porskuttaa edelleen vahvempana kuin koskaan. Vuosien varrella lehden elektronisilla sivuilla on kir- joiteltu yhtä sun toista. Seuraavassa "parhaita" paloja! Muistathan, että voit tutustua vanhoihin numeroihin esimerkiksi Suomen Amiga-käyttäjät ry:n kotisivu- jen kautta tai Saku-rompulla. Oheiset lainaukset ovat autenttisia, eikä niitä ole tarkoituksella uudelleen oi- koluettu. Sakun alkuaikoina oikoluku olikin hieman sekalaisempaa tasoltaan, mut- ta ei sentään aivan onnetonta. {A * * * {6"Suomalaisia Amigan käyttäjiä tukemaan on nyt perustettu uusi kerho: Sen toimin- {6ta on saanut alkunsa helmi-maaliskuussa käydystä keskustelusta, joka tapahtui {6fidonetissä Ahonniskan aloitteesta." Näin Tomi Jaskari julisti Amigakerho 1 -lehden esittelydokumentissa maaliskuussa 1993 uuden Amiga-kerhon avatuksi. Myöhemmin tuosta kerhosta muodostuisi Suomen Amiga-käyttäjien unioni ja aikanaan nykyisen kaltainen Suomen Amiga-käyttäjät ry. Kari Ahonniska sai suuren kunnian tulla nimetyksi projektin alulle- pistäjäksi. {A * * * {6"Kovalevy helpottaa koneen käyttöä kiistattomasti ja iso levy saa Amigan vasta {6tuntumaan Amigalta. Vaikka budjettisi ei kovalevyä kestäisi, seuraamalla muuta- {6mia yksinkertaisia vinkkejä saat uskollisen työjuhtasi tuntumaan paljon, paljon {6Amigamaisemmalta." Saku #1:n julkaisun aikoihin, kesäkuussa 1993, eleltiin Amiga-maailmassa vielä aikaa, kun kiintolevy alkoi yleistyä, mutta vasta lähinnä lisävarusteen ominai- suudessa, eikä sellaista suinkaan löytynyt kaikkien laitteistosta. Antti Vähä-Sipilä opasti ensimmäisessä Sakussa, kuinka ilman kiintolevyäkin pärjää. {A * * * {6"SAKU PD-kirjasto 3 ilmestyy syyskuun aikana. Teemana ovat suomalaiset ohjelmat, {6ja levykkeeltä löytyvät mm. OctaMED 5:n demo ja Tank You. Vielä ehdit lähettää {6oman ohjelmasi Sakun osoitteeseen julkaistavaksi!" Sakun PD-kirjastosta lähdettiin kovaa kyytiä tekemään voittajakonseptia syksyllä 1993, kuten oheinen leikkaus Saku #2:sta paljastaa. Valitettavasti vain projekti tyssäsi nopeasti ajan ja mielenkiinnon puutteeseen. Kaikki kunnia Fred Fishille hänen työpanoksestaan vastaavalla saralla - ei ole ihan pieni homma sulloa le- vykkeitä mielekkäästi täyteen ja levittää niitä. {A * * * {6"Aivothan ovat neuroverkko, jossa neuronit ovat kytkeytyneet toisiinsa synap- {6sein. Jokaisesta neuronista lähtee yksi aksoni (axon), jota pitkin neuroni {6"väläyttää" sähköpulssin toisen neuronin dendriittiin. Sähköpulssin edetessä {6tuoja- tai viejähaarakkeesta solun pintakerros päästää natriumioneja soluun ka- {6liumionien poistuessa solusta. Tällöin potentiaaliero solun ulko- ja sisäpuolen {6välillä häviää ja vasta kun ionit on saatu pumpattua takaisin oikeille paikoil- {6leen on hermorata taas valmis seuraavalle signaalille." Antti Vähä-Sipilä oli siirtynyt Sakun numeroon kolme mennessä stimuloimaan kiin- tolevyttömien koneiden lisäksi aivoaaltoja AmigaMindMachine-projektin parissa. Sakun pari sivua muistuttivatkin enemmän biologian kirjaa kuin tietokonejulkai- sua. {A * * * {6"Jos tunnet, että sinulla on jotain annettavaa suomalaisille amigisteille (ja {6kelläpä ei olisi), lataa tekstieditori ja anna ajatuksen lentää. Kerro mistä ta- {6hansa, peleistä, hyötyohjelmista, modeemeista, kärpäslätkistä." Pasi Kovanen laukoi Sakussa neljä kovan luokan totuuksia, jotka ovat voimassa vielä tänäänkin. Saku tarvitsee jatkuvasti lukijoidensa panosta, sillä Saku on nimenomaan lukijoidensa kirjoittama lehti. Meiltä meille. Kovasen sanomaa tul- taisiin toistamaan vielä monet monituiset kerrat Sakun ensimmäisen viiden vuoden ja luultavasti toisenkin mokoman aikana. {A * * * {6"Kun soppaan vielä lisättiin se, että Commodore alkoi varustamaan uudet koneensa {6uusilla Kickstarteilla (mikä pyhäinhäväistys!), seurasi siitä väistämättä ongel- {6mia KS 1.3:n käyttäjille. Itse heräsin huomaamaan tämän ongelman ensimmäisen {6kerran noin vuosi sitten, kun tulin vahingossa ostaneeksi modeemiksi kutsutun {6kumman kapistuksen. Eihän pelaajalle ole mitään merkitystä, mikä versio Kicksta- {6rista koneessa on, mutta kun lopetin pelaamisen ja modeemin myötä siirryin kat- {6sastamaan Amigan laajaa PD-maailmaa, sain kokea elämäni järkytyksen: lähes kaik- {5ki uusimmat ohjelmat vaativatkin uuden Potkualun!" {2Päivittäminen tuntuu olleen amigisteille kova paikka jo päivästä yksi alkaen. {2Sami Sundell kirjoitteli hieman itseironiseen sävyyn Kickstart 1.3:n kuolinkou- {2ristuksista Sakun numerossa viisi. Tuolloinhan elettiin jo vuoden 1994 maalis- {2kuuta, AmigaOS 2.0 oli julkaistu neljä vuotta aikaisemmin ja 3.0:kin ehtinyt jo {2nähdä päivänvalon. {3 * * * {5"Vappuaatosta huolimatta loggauduin Vaasa Freeporttiin ja tein normaalit aska- {5reeni, luin postini ja vastailin, sekä menin IRCiin. #amiga:n aiheena oli "It's {5dead, Jim", mutta muilta kanavilta löytyi tuttuja nimiä, joten menin muualle. {5Vähän ajan kuluttua siirryin lukemaan Usenettiä, jossa oli vastassa surullinen {5näky, Commodore oli haettu konkurssiin..." {2Veli-Matti Lintu keräsi tuoreeltaan Commodoren konkurssiuutiset Sakuun #6. Com- {2modore hakeutui vapaaehtoisen selvitystilaan 29. huhtikuuta 1994. {3 * * * {5 "no, tuota ääh. "DN tässä terve. Aina kun olen puuseessä, luen SA- {5 KUa." (portable mikro, nääs... -"D")" {2Sakussa seitsemän haastateltiin Dance Nation -yhtyettä, joka tuolloin oli uusi {2tulokas suomipopin dance-rintamalla. Dance Nation käytti sävellystyössään Ami- {2gaa. Heillä oli tosin vaikeuksia keksiä osuvaa vastausta haastattelun perintei- {2seen viimeiseen kysymykseen, mutta lopputuloksesta tuli lopulta varsin oma- {2peräinen. {A * * * {6"Lisäksi keskustelimme, mitä Amigan tulevaisuuden eteen voimme tehdä. Julki tuli {6ehdotus, että keräämme rahaa pommikoneisiin ja tuhoamme koko Pentium-tehtaan. {6Allekirjoittaneen mielestä jäähdytysripatehtaan tuhoaminen riittäisi..." Ensimmäisessä ja muodossaan toistaiseksi viimeisessä Saku-kokoontumisessa As- sembly '94:n yhteydessä käsiteltiin Amigan ja Sakun tulevaisuutta, ja löysipä joukkoon tiensä myös muutama radikaalimpi ehdotus. Pasi Kovanen kirjoitti ko- koontumisesta raportin Sakuun #8. {A * * * {6"Tomaattitiput {6noin 1 kg broilerin palasia (esim. koipia tai rintapalasia, valmiiksi {6 marinoituja suositellaan) {61 purkki tomaattimurskaa 400 g (nettopaino 240 g) {61-2 sipulia silppuna {6loraus soijakastiketta {66 dl vettä {6reilusti mausteita" Otsikolla "Maukasta ja maittavaa, Ison-Wäiskin laittamaa" kirjoitteli Jani Höglund ruokavinkkejä Saku-lehteen useampaankin otteeseen. Saku on aina painot- tanut monipuolisuutta - täytyyhän amigistinkin syödä! Liekö kukaan hänen lisäkseen oikeasti toteuttanut näitä, mutta varsin herkullisilta ainakin kuulos- tivat! Ohessa marraskuun 1994 ruokavinkin tarvikelista. {A * * * {6"Internet tulee kasvamaan, se näkyy jo kaikkialla. Luultavasti vain tiedonsiir- {6totekniikka sanelee rajat niille tietomäärille, jotka siirtyvät verkon kautta. {6On mielenkiintoista nähdä, kuinka Netin mahdollisuuksia loppujen lopuksi tullaan {6käyttämään hyväksi. Mahdollisuuksia olisi vaikka mihin..." Saku #10, joka julkaistiin tammikuussa 1995, on eräs kaikkien aikojen pulskim- mista numeroista. Se on myös ainoa Saku, jolle lähdettiin rakentamaan onnistu- neesti teemaa. Aiheena oli tuolloin kovaa kyytiä suuren yleisön tietoisuuteen rynnistänyt Internet. Oheisessa leikkeessä Heimo Laukkanen pohtii tiedon val- taväylän tulevaisuutta. {A * * * {6"Amiga Computer Inc. sai alkunsa vuonna 1982 Amerikan Yhdysvalloissa RJ Mical {6-nimisen henkilön tavattua kolme floridalaista lääkäriä, joilla oli seitsemän {6miljoonaa dollaria sijoitettavanaan. Lääkärien ajatuksena oli ollut avata tava- {6rataloketju, mutta he halusivat kokeilla jotain hieman jännittävämpää." Amigan varhaishistoriasta kiinnostuneiden kannattaa kaivaa käsiinsä Saku #11, jossa Janne Siren kertaa Amigan vuodet ennen Commodorea. {A * * * {6"Erilaisia päivämääriä oli kaupan tiimoilta kuulunut menneen vuoden aikana niin {6paljon, että harva jaksoi enää uskoa sitä, kun virallinen oikeuden päätös Commo- {6doren huutokauppaamisesta 20. heinäkuuta 1995 tuli. Tällä kertaa kyseessä ei {6kuitenkaan ollut väärinymmärrys eikä perätön huhu, vaan Commodore todella myy- {6tiin." Commodoresta puheen ollen, se meni vihdoinkin kaupaksi 20. huhtikuuta 1995. Jan- ne Siren raportoi tapahtuneesta tuoreeltaan toukokuun alussa Sakussa #12 jopa niin suurella innolla, että kuukaudet menivät sekaisin. Huutokauppa ei onneksi venynyt sentään heinäkuuhun. {A * * * {6"Ensimmäiset Amiga-lisenssit on jo myyty amerikkalaiselle Viscorpille, joka ai- {6koo valmistaa Amigaan perustuvan set-top TV-järjestelmän, jolla tarkoitetaan {6jonkinlaista CDTV:n ja Philips CD-i:n tyylistä interaktiivista laatikkoa televi- {6sion päälle." Escomin myötä Amigan lisensointipolitiikka muuttui entistä liberaalimmaksi. Saku kertoi numerossaan 13 ensimmäisen lisenssin menneen Viscorpille. Samainen yri- tyshän tulisi vuotta myöhemmin näyttävästi yrittämään Amigan ostoa Escomin kon- kurssipesältä. Pieni maailma. {A * * * {6"Kesä on virallisesti ohitse... Uusia projekteja aloitetaan ja vanhoja saatetaan {6loppuun. Kaikessa on kuitenkin tekemisen meininki ja maku siitä, että ainakin {6yritämme loppuun asti." Vuoden 1995 lopulla kaikki näytti vielä Sakun kannalta ruusuiselta, ja niinpä Heimo Laukkanenkin toivotti kesän tervemenneeksi hymyssä suin Sakun #14 pääkir- joituksessa. Seuraava vuosi olisi kuitenkin Sakun kannalta lamaannuttava koke- mus, tosin onneksi vain hetkellisesti. {A * * * {6"Tällaisia versiomerkkijonoja osaa ainakin HWGRCS pitää yllä automaattisesti. {6Niiden automaattista päivitykstä varten voi myös kirjoittaa esimerkiksi awk-oh- {6jelmia. (gawk, eli GNU awk tulee GNU C:n mukana ja on varsin hyödyllinen monessa {6muussakin - sen käyttö kannattaa opetella erityisesti jos käyttää (vaikka ei oh- {6jelmoisikaan) Amigan lisäksi Unix-järjestelmiä.)" Yksi Sakun historian "suurista" artikkelisarjoista oli C-kurssi, joka oli ehti- nyt jo neljänteen massiiviseen osaansa Sakussa #15. Ville-Pertti Keinonen teki uskomattoman upeaa työtä kertoessaan C-kielen perusteista ja saloista. {A * * * {6"Amphibian on tarkoitus olla lehti, joka erottuu muista ja joka antaa mahdolli- {6suuden hyödyntää Amigan synnynnäiset multimediakyvyt. Amphibia on jotain, joka {6liikkuu ketterästi sekä maalla, merellä että myrskyssä. Jotain sellaista, mitä {6emme ole ennen nähneet." ...Emmekä ilmeisesti koskaan tule näkemäänkään. Tomi Jaskari kertoi Amphibiasta pitkällisesti Sakussa #16, joka julkaistiin vuoden 1996 tammikuussa. Tuolloin suunnitelmat olivat vielä suuria ja innostus korkealla. Amphibiasta piti tulla Sakun uusi lehtikoodi, HTML-lukija, joka toimisi hyvinkin vaatimattomalla ko- koonpanolla. Tähänkään päivään mennessä Amphibiasta ei taida kuitenkaan olla yhtään varsinaista koodin palasta kasassa, eikä projektia enää muutenkaan pidetä mielekkäänä. {A * * * {6"Ollessani lomamatkalla Kokemäen seutuvilla soi kännykkäpuhelin yllättäen tas- {6kussa. Kaivettuani palikan esiin yllätyin, kun soittaja oli Janne Siren, joka {6tyrkytti minulle Sakun päätoimittajan hommaa." Näin avasi Esa Heikkinen ensimmäisen toimittamansa Saku-lehden (numero 17) pääkirjoituksen. Esa oli ehtinyt tulla tunnetuksi Sakun sivuilla jo erityisesti ansiokkaan elektroniikkakurssinsa ansiosta. {A * * * {6"Read() ja Write() eivät ole DOSin puolella puskuroituja funktioita. Pieniä lu- {6kuja ja kirjoituksia tehtäessä kannattaa käyttää funktioita FGetC() ja FPutC(). {6Ne vastaavat vakiofunktioita fgetc() ja fputc() eli niillä voit lukea tai kir- {6joittaa yhden merkin. FGetC():lle annetaan argumenttina vain tiedoston kahva ja {6FPutC():lle lisäksi kirjoitettava merkki." Toinen erinomainen Sakun sivuilla julkaistu ohjelmointikurssi on Sami Klemolan systeemiohjelmoinnin opastus, joka käsitteli viidennessä osassaan Sakussa #18 AmigaDOSin ohjelmointia. {A * * * {6"Vastaanotin äskettäin pitkään odottamani kirjeen Vantaan kihlakunnan rekisteri- {6toimistosta. Eli yhdistyksemme on sitten vihdoin hyväksytty päivämäärällä {615.3.1996 merkittäväksi yhdistysrekisteriin. Ilmoitus oli eri viranomaisilla {6käsiteltävänä viikon verran vajaan vuoden." Tomi Jaskarilla oli iloista kerrottavaa heinäkuussa 1996 julkaistussa Sakussa #19. Tämä olisikin viimeinen kerta puoleen vuoteen, kun Saku-lehteä julkaistai- siin levykkeellä - tekijätiimi jäi odottamaan Amphibiaa, joka ei koskaan saapu- nut. Disketti-Saku palasi rytmiin vasta seuraavan vuoden tammikuussa. {A * * * {6"Syksy toi muutoksia myös tänne päätoimittajan kotipuoleen, sillä 25. elokuuta {6kello 18.03 syntyi perheeseemme pienokainen, 3,375 kg painava ja 49,5 cm pitui- {6nen poikavauva, joka kastettiin 27.10.96 Niko Juhani Kristian Heikkiseksi. {6Isäksi muuttuminen kaiken kiireen keskellä panee välillä miettimään tulevaa vas- {6tuuta ja sitä, miten kaikesta oikein selviää tulevaisuudessa." Sakua tuskin voi ainakaan moittia ihmisläheisyyden puutteesta. Esa Heikkinen riemuitsi perheenlisäyksestään Sakun #20 pääkirjoituksessa. {A * * * {6"Gateway 2000 Inc. on ilmoittanut (27.3.1997) tehneensä tarjouksen Amiga Techno- {6logiesin omaisuudesta, patenteista, liikemerkeistä ja tuotenimistä. Tarjouksen {6suuruus ei ole tiedossa... "Gateway 2000 antaa meille uutta voimaa ja valoa tu- {6levaisuuteen." - Petro Tyschtschenko" Saku #21 toi mukanaan lisää iloisia uutisia, tällä kertaa koskettaen koko Ami- ga-kansaa. Saku seurasi Amigan omistajanvaihdoksia herkeämättä läpi konkurssi- vuosien, mistä voi jälkeenpäin olla todella ylpeä. {A * * * {6"1. Hissit olivat myöhässä." Jani Paavilaisen 250 koottua selitystä auttavat pulaan joutuneita Sakussa #22. Selitys numero 68 oli erityisesti allekirjoittaneen mieleen ja ehdottomasti koko joukon realistisin. :-) {A * * * {6"Sinä aikana, kun Amiga 1200 tietokoneeni vaatimaton 14 MHz:n 68020-prosessori {6sykkii yhden kerran, ehtii valo kulkea 21 metriä 41,37 senttiä, mikä on 45,80 {6kertaa Amiga-lautani pituus." Petri Keckman vastaa Sakun #23 omaperäisimmästä artikkelista ja laskeskelee siinä monenlaista. Tiesitkö mm. että Keckmanin laskelmien mukaan Pasilan viras- totaloon mahtuisi hieman runttaamalla 76 miljoonaa Amiga 1200 -tietokonetta, jos sisärakenteet poistettaisiin? Niin arvelinkin. {A * * * {6"Erilaiset virtuaalilemmikit ovat nykyään muodissa. Meillä suomalaisilla amigis- {6teillakin on ollut oma virtuaalilemmikkimme jo viiden vuoden ajan. Sen nimi on {6Sakuamigatchi, tuttavallisemmin Saku. Se poikkeaa nykyajan taskukokoisista vir- {6tuaalilemmikeistä hieman: Saku tahtoo itselleen virtaa verkkovirran kautta ja {6ilman useiden ihmisten jatkuvaa huolenpitoa se rassukka olisi täysin avuton." Hieman erilaisen version Sakun historiasta löydät maaliskuussa 1998 julkaisusta Sakusta #24, jossa Janne Pikkarainen omaperäiseen tapaansa kertailee viime aiko- jen tapahtumia hyödyntäen sammakkomaskottiamme tarinan elävöittämisessä. Kaikki artikkelit lehdessä eivät onneksi ole aivan yhtä sekopäisiä.