

                               KY.DOC
                               ######
                       (c) Master, 27.06.1989
                     All rights reserved, again

                  Original distribution BBS Systems
                            for this file:
                      IKL-BBS (+358-0-964 132 222)
                      Imagine Mill QBBS
                      SmartLine QBBS
                  Otherwhere this file is only a copy.

 Luulen, että henkilö, joka on lukenut kaikki tekstini, on saanut aika
 vakuuttavan kuvan elämäntyylistäni. Vai onko?
 Ja jos ei osaa lukea englantia, ei osaa ymmärtää myöskään tätä tekstiä.

##########################################################################
             Olen parantanut tapani. Teksti SISÄLTÄÄ pornoa.
##########################################################################


 Päivä oli mennyt nukkuessa, eilinen yö pitkästä aikaa diskossa. Eilinen
ilta oli vielä pitemmästä aikaa mennyt ryyppäillessä kavereiden kanssa. Ja
päivän oli pääkipua havaittavissa, ei vähiten kuumeen ja alkoholin takia.
Kellon lähennellessä jo viittä päätin ryhdistäytyä. ILTA oli tulossa.
Hajamielisyyteni pääsi muotiin. Vein jotakin tavaraa palauttaakseni sen.
Kun olin autolla tullut perille, muistin että en ottanut sitä mukaan.
Vahingosta viisastuin, enkä jaksa enää palauttaa sitä (se on vain yksi
vaivainen korttikovalevy). Tapiolan keskustassa tapahtui kauheita. Hyvä
'ystäväni' Kartsa käveli eteeni. Voi hyvä tavaton, sanoi ilmassa leijunut
haju. Miksi minulla on näin ankean mätä säkä taas? Keskustelimme:

- Master..no miten menee?
- Ja fittan, ei tasan mene. Väsyttää, olen rampa, mutta onneksi ei muuta
  kai.
- Tuota, mulla olisi vähän asiaakin. Haluatko tulla tonne Tiedekeskukseen
  mukaan? En tiedä, oletko sopiva, siis tarpeeksi tieteellinen, minä ainakin
  haluan tutkia joka ainoan laitteen siellä.
- Aina valmis, voin tullakin, jos Kaapo ei tule.
- Mitä sulla on Kaapoa vastaan?
- No vittuks mä jaksan sitä jätkää nähdä. Se antaa ymmärtää itsestään
  enemmä kuin se todellisuudessa ymmärtää, ja jos vaikka ymmärtäisi,
  kaikki muutkin ymmärtävät sen, mutta sen pitää SELITTÄÄ asia.
- Kaapokin tulee sinne muuten.
- En tule sinne.
- Sitten toinenkin asia. Mä sain seittemän vapaalippua KY:lle.
- Niin?
- Enkä tiedä, mitä tekisin niillä.
- Anna mulle 1, kuitenkin menisin sinne..
- Älähän nyt. Lippu pitää antaa sellaiselle, joka käyttää sen ja ei
  sellaiselle, jota ei halua nähdä siellä. Loogista, eikö totta ?
- Anna mulle lippu. Tuutko säkin?
- En tiedä. Katso, mä vähän kompuroin tuolla, jalka meni paskaksi.
- Voitko antaa mulle yhden lipun?
- Ei ole tässä vaan himassa. Oho, kato vertakin on näkyvissä.
- Mennään käymään teillä.
- Olen pyörällä.
- Minä en.

 Ja tarina jatkuu. Voi että minulla oli tylsää saada se lippu. Sen jälkeen,
kun olin kuskannu Kartsan kotiin - pyörä takaluukussa, jäimme juttelemaan
pihalle. 40 minuutin päästä pakotin hänet sisään. 20 minuutin päästä -
vihdoinkin! - sain sen lipun. 3 minuutin päästä olin autossa Kate Bushia
kuuntelemassa.

 Kaapo soitti minulle. Hänkin on lähdössä KY:lle, haluaa tulla samaa matkaa.
Noh, kyllä sitä KY:llä kestää, siellä voi nopeasti tehdä muiden kanssa
tuttavuutta. Soitin vielä Kartsalle, hänkin tulee. Pukeuduin hienoon asuun,
eli otin valkeat housut jalkaan ja vaaleansinisen paidankin, joka oli
vihreä. Valkeat housut otin siksi, että muunlaisia en käytä... Kädessäni
olevat Juhannuksen palovammat eivät enää häirinneet kuin esteettisesti,
oikeastaan ne näyttivät kivoilta - ei lainkaan niin vaarallisilta, miltä
tuntuu. Verisuonten kohdalta iho oli kärventynyttä, kuin HK:n lenkki
kiuasretken jälkeen.

 He tulivat sittenkin hakemaan. Ovikello soi enteilevästi, ja siellä ne kaksi
naamaa odottivatkin. Suljin Katen äänen ja heitin valkean takin päälleni.
Kaapo kertoili, että hän oli eronnut edellisestä muijastaan. Niin minäkin,
eli meillä voisi olla pieni kilpailu illalla muijan iskemisessä.

 Pääsimme KY:lle. Menimme heti minun ohjastamana ostamaan yläkerran tiskiltä
halpaa ja pitkää olutta. DJ soitti hyvää musiikkia tänään paria poikkeusta
lukuunottamatta. Kartsa tyytyi koko illan olemaan kuivana, hän ei
lorauttanut alas ensimmäistäkään alkoholia.

 Juodessamme olutta DJ nälvi jätkiä: "Ja jos olut on parempaa kuin nainen,
niin siitä vaan yläkertaan ostamaan" ja niin edelleen. Menimme alas...
Hajuaistini ohjastamina vierimme baaritiskiä vastapäätä olevaan pöytään.
Ryssä-Vodkaa, kiitos. Kaapokin haluasi samaa. Edessäni näkyi kolme
ruskettunutta, alle 20-vuotiasta blondia. Heidän vieressään oli tilaakin.
Kaapo oli minua nopeampi:

- Paljonko annat jos käyn juttelemassa tolle muijalle?
- En mä sullem mitään maksa, mä voin käydä ilmaiseksikin...

 En kuitenkaan mennyt, koska mielestäni tuo kaunis blondi ei ollut kaunis.
Edessä vasemmalla istui minua katseleva ruskeaverinen kiharahiuksinen vielä
kauniimpi tyttö. Sanoin Kaapolle, että käyn hakemassa hänet tänne
juttelemaan. Samassa huomasin, kun joku toinen jätkä meni tytön  viereen.
Päätin juoda juomani loppuun.

 Aika kului rennosti jutellen Kartsan ja Kaapon kanssa. Olimme vähän
pimennosta parhaimmasta menosta, koska Kartsa ei pidä kovasta  musiikista...
Kaapolla ja minulla oli muitakin suunnitelmia, kuten iskeä tyttöjä, joten
menimme kiertelemään. Kävin ensin yläkerrassa. Yksinäinen tyttö osui
silmiini. Tarkkailtuani hetken aikaa häntä mahdollisen poikaystävän varalta
menin hänen viereen seisomaan ja alas diskoa katselemaan.

- Hyvää iltaa, saanko pyytää neitiä tanssimaan alas ?
- Voi, en pääse, lupasin ystävälleni, että vahdin hänen juomiaan.
- Ei se haittaa, voin auttaa juomisessa ilomielin.
- Mutta lupasin hänelle..
- Ymmärrän... Katsotaan myöhemmin, heipä hei...
- Moi...

 Olen jo itse tottunut puhetyyliini uusia tyttöjä kohdatessa, enkä mitenkään
ihmetellyt äskeistä. Vaapuin eteenpäin. Ylhäällä ei ollut muita sopivia
minulle. Menini alas.

 Kotvan päästä alkoivat illan ensimmäiset hitaat kappaleet. Kaapo nappasi
lennosta jonkun tyttelin, joka oli tulossa lavalta. Perkele, kyllä minäkin,
maltahan pieni hetki... Tanssilavan takana olevia pöytiä en ollutkaan
vielä tarkistanut. Iso pöytä, tyttö yksin. Menin hänen vierelle istumaan.

- Hyvää iltaa, saanko tulla viereesi istumaan  ?
- En mä tiedä.
- Miten niin etä TIEDÄ?
- En mä tiedä tänään enää mitään...
- Eli saan, kiitos. Mikä nimesi on ?
- Nina.

 Tässä vaiheessa hänen ystävättärensä tuli. Nina pomppasi ylös ja antoi
lasinsa minulle, lähtien sitten saniteettitiloihin. Ystävätärkin oli kaunis.
Menin hänen viereen istumaan sohvaa pitkin.

- Mihin se ystäväsi meni...?
- Vessaan se vaan...
- Ahh..se oli vähän juoneen tuntuinen...
- No Nina nyt on aina juonut!
- Oikein. Haluatko sinä tästä lasista vähän ?
- Kiitos, kyllä mielelläni.

 Annoin hänen imeä pillillä kädessäni olevasta Auringonnoususta kunnon
siemauksen.

- Katso, tuossa on siitä yhdysvaltalaisesta laivasta tullut merimies!
- Joo, mä näin niitä muitakin täällä, vastasin vähätellen.

 Nina tuli takaisin. Hän nauroi koko ajan. Hitaat loppuivat, perkele.
Juttelin tyttöjen kanssa vilkkaasti, Sarin kanssa ehkä enemmän. Sari
jutteli taas meripojan kanssa englantia, Nina taas haikaili päästä
tanssimaan meripojan kanssa. Järjestin tilanteen itselleni parhaaksi.
Kuiskasin meripojalle korvaan:

- Hei, ya see that girl just front of you!? She wanna dance with you
  so much...please ask her to dance and she'll come, so surely...
- OK, thank's a lot, friend... let's wait a while...

 Sari ei enää keskustellut meripojan kanssa. Toisella puolella istuva
Nina haikaili ulkomaalaisista miehistä. Päätin, että parempi tyttö
sylissä kuin kaksi vieressä. Sari saisi mennä jenkin kanssa, mitä
isken mieluummin Ninan.

 Uudet hitaat kappaleet alkoivat. Jenkki kävi hakemassa vähän ajan kuluttua
Sarin tanssimaan hidasta. Keskustelin jonkin aikaa Ninan kanssa, sen jälkeen
menimme tanssimaan.

- Mennään tanssimaan ?
- Hmm, en tiedä. Mulla oikeastaan on jo yksi. Mutta voin tullakin....

 Tanssiessamme emme ensin kiinnittäneet toisiimme huomiota niin paljoa, kuin
Sariin ja siihen jenkkiin. Nauroimme yhteen ääneen Sarille, joka hoki
'Mitä mä oon taas mennyt tekemään'. Vastasin piruillen, että iskemään yhden
illan suhteen. Sitten keskityimme omaan tanssiimme.

 Kello oli jo paljon. Tuli valomerkki ja musiikki loppui. Nina oli
harmissaan, hän olisi vielä halunnut tanssia kanssani. Arkadialla musiikki
ja meno vielä jatkuu. Päätimme myös Sarin kanssa lähteä sinne jatkoille.
Ulkona oli lisää amerikkalaisaiheisia meripoikasia. Sari taas hullaantui
heihin, minulla ja Ninalla oli kova työ repiä Sari mukaan. Kukaan jenkeistä
ei enää jaksanut tulla mukaan, he jäivät porukalla odottelemaan kavereitaan
vielä KY:n eteen.

 Kiipesimme ne parikymmentä rappusta Arkadialle ylös. Portsari, vanha
tuttuni, sanoi että porukka on juonut liikaa:

- Hyvää iltaa, onko tilaa VIELÄ meille?
- Ahaa, sinä taas. Olette ottaneet liikaa pohjia. Yritä sinäkin edes JOKU
  päivä tulla SELVÄNÄ tänne.
- Hei gamoon, vasta tultiin KY:ltä, eikä lennetty ulos sieltä, vaan itse
  käveltiin!

 Ovi meni jostakin syystä kiinni. Mietittyämme vähän aikaa tilannetta aloin
iskeä Ninaa. Sari teki tuttavuutta Arkadialta lähteneisiin jätkiin.

- Missä päin sä asut muuten?
- Tiedäksä Laajiksen?
- No kai mä yleensä tiedän, kun asun Pohjois-Tapiolassa.
- Kato vaan. Mennään samalla taksilla, jooko?
- Sopii hyvin. Mutta tuolla on niin pirun paljon väkeä odottamassa taksia.
  Mennäänkö kävelylle johonkin vähäksi aikaa?
- Mennään vaan...

 Nina sanoi byebye Sarille, joka jo oli päässyt jonkun kundin kainaloon.
Kuin varkain kätemme osuivat yhteen ja saivat otteen toisitaan. Tunsin
käteni lämpenevän hieman. Ilta oli vielä erittäin kaunus, olisin tullut
toimeen pelkällä lyhythihaisella paidalla, mutta ei kevyt takkini mitenkään
haitannut minua. Ninan vaaleat ja kevyet hiukset lepattivat hieman, kun
kävelimme ja tuuli sai ne toisinaan kauniisti aaltoilemaan. Hän hymyili
tyytyväisen näköisenä, kun jutustelimme tavanomaisia juttujani, mitä
muidenkin tyttösten kanssa joskus olen harrastanut. Mihinkään
perverttisyyteen ei tosin ollut vielä varaa mennä.

< Kirjoittajan kommentti tältä hetkeltä : VoiVittu, entinen muija käski   >
< mun mennä sen luokse viettämään intiimiä yötä. Enkä osannut kieltäytyä. >
< Varautukaa perverttiseen tekstiin.                                      >

 Kävelimme Mannerheimintietä pitkin Erottajalle. Mielessäni kävi ajatus
eroamisesta. En haluakaan mennä Erottajalle. Kotona ei ole tänään ketään
paikalla...

- Hei Sari, lähdetään kumpikin Tapiolaan...
- Mitä me siellä tehdään ?
- Mennään meille käymään...
- No okei. Otetaanks taksi vai dösä?

 Otin tiukemman otteen Sarista.
 
- Mennään taksilla, pitäisi kävellä puol kilsaa bussille.

 Tiukempi otteeni säilyi. Emme lähteneet vähään aikaan mihinkään. Seisoimme
keskellä katua, R-kioski oli takanamme parinkymmenen metrin päässä. Sari
katsoi minua silmiin, hän roikkui hartioistani kädet suorina, alavartalo
silti minussa kiinni. Suutelimme. Minäkin aloin lämmetä Sarille. Hyväilin
hänen selkäänsä, kädet menivät alati alemmaksi. Sarista tuntui hyvälle, hän
teki samaa myös minulle. Suutelimme uudestaan ja kävelimme bodyt toisissamme
kiinni Espan taksiasemalle.

 Taksia ei ollut ja edessä seisoskeli arviolta 5-kymppinen nainen. Nautimme
toisistamme kuin kiinteää parisuhdetta harrastava pari. Sari vei kätensä
housujeni sisäpuolelle. Elimeni alkoi tukevasti nousta ja vaaleat housuni
halusivat elintilaa edestäpäin. Sari piti elintäni kädessään ja hyväili sitä
hiljaa. Hieroin kädelläni hänen rintaansa, joka tuntui nyt suuremmalta kuin
aikaisemmin. Välittämättä vieressä räpättävästä muijasta Sari antoi minun
avata paitansa ja ujutin käteni hänen rintaliiviensä sisäpuolelle. Tuntui
niin pehmeältä hyväillä rintaa nyt... Humalainen meni taksiin, olimme yksin,
lähin ihminen oli parinkymmenen metrin päässä. Päässäni oli kutkuttava
ajatus, minun oli pakko antaa Sarille!

 Musta Mersu kaappasi meidät takapenkilleen. Kaahasimme Mannerheimintien
yli Länsiväylää etsien. Kainalossani Sari hyväili sydäntäni, minä hänen
sisäpuolisia osia reisistä. Taksikuski laittoi jotakin musiikkia tulemaan.
Tunsin kappaleen, jostakin kaukaa entisiltä ajoilta. Se rauhoitti minua.
Sari väsyi, ainakin hän ummisti silmänsä. Minulla oli lämmin olo, juuri
sopivalta vaikuttava neitokainen lumoutuneena minuuteeni.

 Aloimme tulla perille, näin Pohjantorin pankin vihreän tekstin edessäni.
Kuski oli käynyt ralliautoilukurssin, sillä olimme lentää takapenkillä, kun
hän kurvasi vasemmalle kuuttakymppiä. Tulimme kohta perille. Maksoin laskun
ja nousimme onnellisina pois autosta. Sari otti kädestäni kiinni ja
kävelimme ovellemme. Ketään ei ollut sisällä, muut olivat lähteneet mökille
illanviettoon ja yöksikin. Parempaa tilaisuutta ei voisikaan olla...
Riisuimme kenkämme ja menimme oikopäätä huoneeseeni sängylle makaamaan.

 Huoneessa oli aluksi pimeää, mutta kun avasin tietokoneeni monitorin,
se alkoi hyväillä ihojemme pintaa amberin värisellä loisteellaan. Sari meni
makaamaan sängylleni, minä olin vielä vihreällä matollani laittamassa
Beatlesin kasettia soimaan. Menin Sarin viereen makaamaan, suutelin häntä.
Tunsin, kuinka kivettynyt penikseni hipoi Sarin pillua. Sari tunsi munani
elimissään, minusta se tuntui vain tavalliselta olotilalta. Nyt tutut väreet
alkoivat kutkuttavasti polttaa alavatsassa. Repäisin munani pois Sarin
käsittelystä ja huitaisin samalla sänkyni päällä olevaa hyllyä, josta tippui
Cupolan lähettämä kiva postikortti. Oli sen verran pimeää, että Sari ei
nähnyt kuvassa olevaa tyttöstä, joka oli vähän samanlainen kuin Sarikin.
Sari levitti reitensä auki eteeni, konttasin hänen päälleen. Lämpimät kädet
ottivat kiinni esinahastani ja ne ohjasivat munani emättimeen. Työnsin
avuliaana ohjusta sisälle. Olin nyt lähimmässä mahdollisessa kontaktissa
Sariin. Yhteistyömme oli kitkatonta. Poraaminen tuntui mahtavalta, munani
oli kova, eikä vielä tullut orgasmia. Sari katsoi minua herkeämättä. Hänen
rintansa näyttivät ruskeassa valossa kiihottavilta. Työnsin taas elintäni
pohjaan-vähän takaisin-pohjaan-vähän takaisin. Tyttö alkoi vuotaa, hän
voihki kiimaisena. Tästä elimeni piti. Se alkoi valmistautua räjäyttämään
koko spermalastin Sarin pankkiholviin. Pidättelin rajusti purkautumista.
Viimein se oli mahdotonta. Spruit. Menimme yhteen. Oli mahtava tunne taas.
Makasimme hiljaa minuutin verran ehkä. Nousin varovasti, onneksi en ollut
enää juuri lainkaan humalassa. Pyyhin limaisen kullini puhtaaksi
talouspaperilla. Näytös oli päättynyt.

 Saatoin Sarin kotiin. Kahden kilometrin kävelymatka tuntui tällä kertaa
ihanalta taas pitkästä aikaa. Tunsin tiet kuin omat takataskuni, ja vaikka
oli melko pimeää, oioimme teitä parin metsän läpi polkuja talloen. Käsi
kädessä,  torinen käsi perseessä kuljimme eteenpäin. Olimme aika hiljaa,
vaikka olin aina tottunut juttelemaan paljon. Sari avasi suunsa.

- Mä jätän sen mun entisen kundikaverin ja alan olla sun kanssa.
- Juu, onhan noita ennenkin sattunut..
- Sä oot niin ihana... se Haukka ei kuitenkaan välitä musta.
- HAUKKA? Olitko sä SEN kanssa !?
- Olin, miten niin?
- Se jätkä, no antaa olla.

 Tunsin Haukan entisiltä kouluajoiltani. Hän oli luonteeltaan aika menevä,
mutta erittäin surkea oppimaan mitään. Hän oli töissä lähellä
ravitsemusliikkeessä kokkina. Juicy, Haukan kaveri oli sanonut, että
Haukalla on joko kuppa tai tippuri. Epäluuloni kasvoivat sietämättömiksi,
jos nuo olisivat naineet keskenään. Päätin kysyä samantien:

- Tiedätkö mitä Haukka teki kerran ulkomailla?
- En.
- Sai taudin.

 Sari pysähtyi.

- MITÄ?
- Jos se ei kertonut sulle. Sillä on tippuri tai kuppa, en muista. Ettei
  vaan...voi vittu.
- Se paskapää ei ole mitään mulle ainakaan kertonut, mutta ei se uskalla
  kunnolla edes lähenellä mua. Ja kun sitä yrittää ottaa munista kiinni, se
  repi kerrankin käteni pois.
- Olemme turvassa...

 Kivi putosi sydämeltäni, hänellä ei kai ollut tautia.

 Tulimme perille. Sari antoi puhelinnumeronsa ja lupasi soittaa minulle
seuraavana päivänä. Sanoin himosuudelman jälkeen, että olen varmasti
paikalla. Ja sitten lähdin takaisin.

 Aamulla klo 12:23 kaverini soitti ja pyysi minua juomaan. Piru, ajattelin
hiljaa, ei tuosta voi kieltäytyä, mutta Sari... Kaveri sai minut
ylipuhutuksi, ja lähdin käymään maitokaupassa ostoksilla. Kun olin tullut
olutlenkiltä, Sari soitti ja kysyi, vieläkö muistan hänet. Tottakai muistan,
mutta kun ei ole aikaa.

- Moi, tääl on Sari, onks Master kotona?
- Puhelimessa...
- Voitaisko me tänään mennä johonkin...
- En tiedä, kaverille lupasin mennä juomaan sen kanssa ja et varmasti
  viihtyisi siellä...

 En odottanut vastausta tuohon. Mutta en tiennyt tulostakaan. Sari huomasi,
että en paljoa välittänyt hänestä. Se alkanut suhteemme jäi sittenkin yhden
illan tekeleeksi.

 Illalla olin unohtanut koko Sarin, minulla oli parempaakin tekemistä.
Eliisa.


